Onhan tämä ihan kiva joo. Nyt on sitten jäljellä enää se pieni ongelma, että mitä hittoa minä tällä teen?? Olen nimittäin silmämeikin teossa aivan umpisurkea. En nyt tarkoita sellaista "vau onpa hieno meikki, en ikinä itse osaisi, mutta käypä katsomassa taideteoksia blogistani"-surkeutta vaan paremminkin sellaista "13-vuotiaat teinit ja koulutetut apinatkin osaavat tämän paremmin kuin minä"-umpisurkeutta.
Olen kyllä harjoitellut. Se menee yleensä näin:
Katson jonkun alkajille suunnatun ja helpoksi sanotun silmämeikkivideon netistä, jossa tekijä vähän sutaisee väriä tänne ja suttaa puolihuolimattomasti sinne ja simsalabim, aivan upea silmämeikki! Helpolta näyttää, kyllähän minäkin tämän osaan!
Siirryn kylppärin peilin ääreen, jossa kieltämättä on aika pimeää, mutta Suomen syksyssä ei oikein muutakaan voi. Kaivan esiin hyväksi luullut siveltimeni ja parhaat luomivärini, joita on myös kehuttu ja joilla ei vain voi epäonnistua.
Aloitan. Ensimmäisen värin laitto liikkuvalle luomelle onnistuu ihan ok. Vähän yläreuna näyttää epätasaiselta, mutta no worries, siihenhän tulee se upea banaanivarjostus päälle. Jatkan seuraavalla värillä. "Kauhean haalean oloista tämä tummanruskea. Kyllä tämä videolla paljon syvemmältä näytti." No, se on mitä on. Siirryn banaanivarjostukseen, joka videolla tehtiin vain suurinpiirtein hankaamalla sivellintä edestakaisin luomivaossa vähän aikaa ja avot, hyvältä näytti. "Ei, ei, ei, kuinka tämä näin leviää!" Väriä on kulmakarvoissa, silmän alla, poskella ja ohimolla, sormissa, lavuaarissa, pesukoneessa... "Kuinka helv... helluntaissa tässä taas näin kävi! Kaiken tein niin kuin videossakin. Aivan järkyttävä sotku!" No jos häivytys auttaisi... Not.
Lopputulos: molemmat silmät ovat erinäköiset. Toinen näyttää siltä kuin olisin saanut turpiini. Toinen siltä, kuin olisin juuri ilmoittamassa itseäni seuraaviin drag queen-kisoihin. En edes ala kertoa rajausten vetämisestä.
Olen muutamaan kertaan toki onnistunutkin silmämeikin teossa edes siinä määrin, että olen kehdannut silmineni jopa koiran ulkoiluttaa (huom. ei siis varsinaisesti tarkoita ihmisten ilmoille menemistä)
Olenkin tehnyt kokeiluideni seurauksena seuraavanlaiset johtopäätökset:
1) Aivoistani puuttuu kokonaan se osa, jolla silmämeikkejä yleensä tehdään
2) Jos olisin aloittanut meikkausharjoitukset reilut 15 vuotta sitten kuten kaikki muut järkevät ihmiset, ei tarvitsisi nyt itkeä kun ei onnistu
3) Tarvitsen Eye Shadow for Dummier than Dummies-videoita. Miksi näitä ei ole jo tehty? Opetuksen voisi aloittaa esim. siitä, mitenpäin siveltimiä pidetään kädessä. Kokeneemmalle meikkaajalle tyhminkään tai itsestäänselvin vinkkikään ei olisi kohdeyleisön aliarvioimista vaan loistava apu, jota meikkipalettien ääressä lämmöllä muisteltaisiin vielä vuosienkin jälkeen.
Tiedetään, harjoitus tekee mestarin. Muttakun haluaa osata nyt! Jos se taito jotenkin osmoosilla siirtyisi siitä Isadoran paletista hyppysiini kun se nyt on hankittukin. Jään toiveikkaana odottamaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti