Ei se mitään, postauksen tarkoitus onkin lähinnä nykytilanteen dokumentointi. Jos ja kun tämä blogi on pystyssä vielä myöhemminkin, on mielenkiintoista seurata, kuinka luottomeikkien valikoima ajan saatossa muuttuu. Valitsin tähän kokoelmaan tuotteita, joista kaikkein eniten pidän ja joihin kiireisinä aamuina ensimmäiseksi tartun, koska tiedän, että näillä en voi epäonnistua ja tuloksesta tulee silti omaa silmää miellyttävä.
Eli tältä näyttää luottomeikkikokoelmani parin viikon takaa:
Kuten näkyy, luomivärit loistavat kokonaan poissaolollaan, mutta se johtuu lähinnä siitä, että osaan hyvilläkin tuotteilla edelleen sössiä koko homman ihan lahjakkaasti. En siis voi sanoa, että millään luomivärillä takuulla onnistuisin. Jos aamulla on kovin kiire, on luomivärin laitto se askel, jonka suosiolla jätän pois.
Sannin Karkkipäivä-blogista sain alunperin inspiksen kokeilla mineraalimeikkipohjia. Tilasin LilyLololta näytepakkauksen ja se oli rakkautta ensi kabukillisesta. En ole koskaan tottunut käyttämään vahvoja meikkipohjia. Ennen pärjäsin pelkällä puuterilla (vaihtelevalla menestyksellä). En pidä meikkipohjista, jotka näyttävät kasvoillani lähinnä naamiolta. Siksi yleensä kierränkin meikkivoiteet kaukaa.
Mineraalimeikkipohja sopiikin minulle siis kuin nenä päähän. Meikkipohja on kevyt ja huomaamaton, mutta silti kohtuullisen peittävä. Tästä en ihan heti luovu.
Mitä meillä oli ennen Flor... eikun Helena Rubinsteinin Lash Queen Sexy Blacks-ripsiväriä? Olen käyttänyt tätä jo niin kauan, etten oikeasti muista. Tämä oli ensimmäinen selkeästi kalliimpi kosmetiikkaostokseni. Hylsy on aivan ihana ja eihän tätä nyt kovin useasti tarvitse ostaa, joten Lash Queen on jäänyt vakikäyttöön. Nyt tosin pahasti vaikuttaa siltä, että tämä maskara on saanut uuden kilpailijan niinkin arkipäiväiseltä merkiltä kuin Rimmeliltä. Saapi nähdä, saako Helena jatkossa kenkää...
Olen rajausten kanssa aikaisemmin ollut tasan yhtä toivoton kuin luomivärienkin. L'Orealin geelirajauksen kanssa opin kuitenkin tekniikan, joka on lähes idioottivarma, mutta tuo silti mukavaa korostusta silmiin. Geelirajausta löytyy myös useammassa eri sävyssä.
En ole päässyt vielä niin pitkälle, että olisin kulmiani alkanut muotoilla. Lumenen värillisellä kulmageelillä ne saa kuitenkin juuri sopivasti erottumaan. Helppoa käyttää!
Kuten jo blogin ensimmäisestä postauksesta kävi ilmi, pursuaa kylppärinkaapit erilaisia huulituotteita, joten niiden suhteen valinnanvaraa riittää. Olen kuitenkin ihastunut monen muun tavoin näihin Natural Coden huulikiiltoihin. Ne tuntuvat huulillta sopivan kosteuttavilta. Niitä on myös helppo levittää jopa ilman peiliä, ilman että huulikiiltoa on muuallakin kuin huulilla. Minulla onkin näitä useampi sävy ja sävyistäkin useampi kappale sekä kotona, töissä että käsilaukussa. Tahmaisiahan nämä toki ovat kuin mikä, mutta senkin kanssa oppii elämään.
Eniten meikkaustani viime aikoina mullistanut tuote on samalla myös varmaan se kaikkein halvin. Rimmelin Santa Rose-poskipuna on ollut erittäin ahkerassa käytössä koko syksyn. Se tuo juuri sopivaa hehkua kasvoille. Sävy myös sopii vaalealle iholleni hyvin.
Palaan tähän aiheeseen siis joskus myöhemmin ja katsotaan, miten asiat ovat muuttuneet.
Onko teillä luottomeikkejä, joihin voi aina turvautua?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti