Seuraava tuotesuosittelu on tuskin mikään uutinen niille, jotka ovat kosmetiikkablogeja jo pidempään kolunneet. Tämä tuote on tainnut esiintyä jo useammassakin blogissa. Minulle on kuitenkin yllätys, että Yves Rocherilta tulee jotain näinkin toimivaa. Miksi asia on näin, siitä tuonnempana.
Olen nyt parisen kuukautta käyttänyt lähes päivittäin Yves Rocherin Purbleuet Express-silmämeikinpoistoainetta ja olen tykännyt. Aine on riittoisaa eikä jätä rasvaista tunnetta iholle. Tämän avulla voi hyvin pyyhkiä epäonnistuneet silmämeikintekeleet pois ja aloittaa samantien alusta. Meikinpoistoaine ei ole myöskään ärsyttänyt silmiäni, vaikka ne väliin tuntuvat ottavan nokkiinsa vähän kaikesta. Kaiken lisäksi tämä on yksi edullisimmista meikinpoistoaineista, joihin olen törmännyt. Yves Rocherin sivuilla hinta näyttäisi olevan tällä hetkellä 5 euroa. Näitä sai myös hiljattain ihan ilmaiseksi kaupan päälle. Mitään käytännön eroa en ole tämän ja taannoisen Helena Rubinsteinin meikinpoistoaineen välillä havainnut.
Myönnän sen, että syy suureen hämmästykseeni tämän toimivuudesta on ihan puhtaasti ennakkoluuloissa. Oikeastaan voisi paremminkin sanoa, että Yves Rocheriin liittyvissä mielikuvissa. Minulle nimittäin Yves Rocher on ihan viime kuukausiin asti edustanut aina jotain sellaista, mikä kuuluu lähtemättömästi nimenomaan teinivuosiin. Siihen elämänvaiheeseen, jossa määrä ehkä korvasi aika pitkälle laadun ja mitä halvemmalla jotain sai, sen parempi.
Myös ensimmäiset kosmetiikkamuistoni ovat hyvin Yves Rocher painotteisia: äidin Clea-parfyymipullo, joka tuoksui enemmän alkoholille kuin millekään muulle. Muutama suihkaus liikaa Karhunvatukka-hajuvettä ja kaverini ihmetteli lukion rappusissa, että mikä täällä oikein haisee. Minä. Shoppailureissut kavereiden kanssa, kun notkuttiin Yves Rocherin putiikissa ja ihasteltiin kaikkia purkkeja ja puteleita, samalla kun harmiteltiin sitä, että oltiin liian nuoria ryppyvoiteille. Ne kun olivat niin tyylikkään näköisiä. Ja ne kaupanpäälliset! Oliko mikään jännittävämpää kuin saada jotain ihan ilmaiseksi?
Lieneekö siis oikeasti ihme, että pyyhin koko Yves Rocherin pois muististani niin tehokkaasti yli kymmeneksi vuodeksi, että sen olemassaolo tuli minulle todella suurena ahaa-elämyksenä tänä syksynä. Mielikuvien muuttamisessa on tosissaan ollut tekemistä. Laivan kääntäminen "halpa, sekunda, epäluotettava"-ajatuksista pätevään ja toimivaan ei tapahdu ihan hetkessä. Asiaa ei kovasti edistä myöskään firman markkinointistrategiat. Luotettavuutta ei kovin paljoa lisää se, että tuotteet tuntuvat olevan jatkuvassa alennusmyynnissä ja kaupanpäälliseksi saa milloin mitäkin täysin kosmetiikkaan liittymätöntä "Made in China"-kamaa. Yves Rocher on myös yksi niistä harvoista isoista kosmetiikkamerkeistä, jotka eivät ole antaneet Paula Begounin arvioida omia tuotteitaan.
Rocher tuntuu kuitenkin panostavan tuotteisiinsa ihan yhtä paljon kuin mikä tahansa muu kosmetiikkamerkki. Halpa ei välttämättä tarkoita huonoa ja olen jo huomannut, että myös Yvesin tuotteista löytyy muutama varsinainen helmi, joita on jatkossakin ilo käyttää.Jossain Yves Rocher on siis markkinoinnillaan onnistunut. En voi oikeasti sanoa, että minulla olisi mihinkään muuhun kosmetiikkamerkkiin samanlainen ja niin pitkäkestoinen suhde kuin Yves Rocheriin tai mihinkään muuhun kosmetiikkamerkkiin (edes Lumeneen) liittyisi samanlaisia muistoja kuin Yvesiin liittyy. Yves Rocher onkin tainnut vaikuttaa varsin lähtemättömästi ainakin omaan sukupolveeni, koska siskollani oli hyvin samanlaisia mielikuvia ja muistoja kuin minullakin. Minusta tämä kaikki on hyvin kiehtovaa.
Millainen suhde sinulla on Yves Rocheriin? Muisteletko lämmöllä ensimmäisiä ostoksiasi? Onko kaupanpäälliset vielä tallessa?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti