Ihan ensiksi haluan kiittää vilkkaasta kommentoinnista, jota edellinen postaus aiheutti. Kommenttinne antoivat paljon ajattelemisen aihetta!
Sitten itse asiaan. Vuosi sitten tällä päivämäärällä Kaikki punaisen sävyt näki ensimmäisen kerran päivänvalon! Blogin aloitus liittyi juuri heränneeseen kosmetiikkainnostukseeni. Olin juuri tutustunut muihin kosmetiikkablogeihin ja halusin perustaa myös oman, koska mikäs sen mukavampaa kuin keskustella muiden kanssa yhteisestä kiinnostuksen kohteesta.
Ennen blogin perustamista mietin tosin, että olenkohan nyt jotenkin pinnallinen ihminen, kun jostain meikeistä innostun niin paljon, että alan siitä huutelemaan pitkin maalimoita. Minkäs sille kuitenkaan voi, kun tämä värien kanssa leikkiminen on vain niin hauskaa! Parhaaksi aamuhetkekseni on muodostunut se, kun saa valita päivän luomiväripaletin. Ehkä sitten olen pinnallinen, mutta lieneekö sillä niin väliä mitä muut ajattelevat.
Blogin alkuajat olivat aika ihonhoitopainotteiset. Jo ekassa postauksessa tuskailin sitä, etten tiennyt millainen kosteusvoide minulle sopii, enkä lupaillut "päivän meikki"-postauksia surkeiden meikkaustaitojeni vuoksi ihan lähiaikoina.
Alkuhuumassa yritin puolipakolla käyttää pois jo parhaat päivänsä nähneitä Lumenen voiteita. No huonostihan siinä kävi, iho reagoi, ja sitä sitten paranneltiin milloin milläkin useamman kuukauden. Syyskuussa myös ihastuin Frantsilan käsivoiteeseen ja löysin kaksoispuhdistuksen.
Lokakuussa sitten olinkin jo hermostua olemattomiin meikkaustaitoihini. Nimesin asiaa tilittävän blogipostauksen osaksi yksi, koska olin aivan varma, että tiedossa on monipolvinen jatkokertomus. Epäilin, että harjoittelu saattaisi asiassa auttaa ja yllättäen juuri niin se oli.
Marraskuussa kerroin omasta suhteestani Yves Rocheriin ja joulukuussa olin valmis heittämään Diorin viisikolla vesilintua. Tammikuussa luomivärihulluus alkoi nostaa päätään ja aloitin käsivoidehaasteen, joka, köh, nytkähdellen etenee edelleen. Helmikuussa oli blogin toistaiseksi hiljaisin kuukausi, mutta askartelin itselleni meikkipaletteja, kun Lumenen uusi luomivärinelikko ei selvinnyt hengissä tämän huushollin iskutestistä eli pudotuksesta reilun metrin korkeudelta maahan.
Maaliskuu oli selkeästi tuoksujen aikaa. Ensin käytiin läpi kirsikoita, sitten skandaalinkäryistä luomiväripalettia ja lopulta minut lannisti kalavoide. Huhtikuussa palasin Berliinin-reissulta matkalaukku täynnä kosmetiikkaa. Toukokuussa testailin sekä voidemaista poskipunaa silmämeikin pohjustajana (huonoin tuloksin) että Seppälän kosmetiikkaa. Järkytyin myös eläinkokeista, mutta siitä kerroin vasta myöhemmin.
Kesäkuussa esittelin jälleen kasan kosmetiikkaa, e.l.f.iä tällä kertaa. Mittaa toisistaan ottivat Real Techniquesin ja Ecotoolsin sivellinsetit. Heinäkuussa yritin tosissani viritellä päivän silmä-postauksia, mutta kamera valitettavasti laimensi tuloksen pliisuksi.
Voi muistoja! :) Täytyy sanoa, että hauskaa on ollut ja oma kosmetiikkakehitys todellakin näkyy kun blogia lukee vähän taaksepäin. Synttäriarvontakin on ollut suunnitteilla, tarjolla voisi olla vaikka tämmöistä settiä:
Mutta emmätiiä. Arvontoja on ollut tässä blogissa nyt vähän väliä. Kiinnostaakohan teitä enää? ;)
Kaikkein hämmentävintä ja ilahduttavinta on ollut se, että blogilla on näinkin monta lukijaa. Kiitos siis teille kaikille! Tästä on hyvä jatkaa taas uuteen blogivuoteen!
Oikein paljon onnea synttärisankarille! Kyllä nää vuodet vaan hurisee ohi tässä bloggaillessa :D
VastaaPoistaKiitos paljon! Älä nyt, nämä vuodet hurisee muutenkin. Eikös juuri äsken ollut joulu?
PoistaOnnea yksivuotiaalle! Perässä tullaan... Ja kyllä arvonnat aina kiinnostaa :)
VastaaPoistaKiitoksia! Täytyy siis laittaa arvontaa kehiin lähiaikoina :)
PoistaHäpi Pörthtei!!!!!!!
VastaaPoistaTänk juu!
PoistaOnnea ja kiitos hirmu kivasta blogistasi! Hauska vuosikatsaus myös menneisiin postauksiin.
VastaaPoistaMinä yleensä otan esille seuraavan päivän meikkiin tarvittavat jutut jo edellisenä iltana. Se tuottaa myös mulle suurta iloa ja tyydytystä, että saan valita kunkin päivän tuotteet ja erityisesti sen luomiväripaletin, joten et tosiaankaan ole ainoa! Selitän sen itselleni niin, että meikkaus voi parhaillaan olla taidetta :)!
Kiitos, kiitos ja kiitos! Taidetta varmasti parhaimmillaan, vaikka oma meikkailu joskus onkin siellä lasten sormivärimaalausten tasolla :D
PoistaTaide on suhteellista ;)
Poista