keskiviikko 24. kesäkuuta 2015

Vuosi eläinkokeettomana

Täällä taas! Miten tuo aika onkin niin kortilla nykyään? Tähän aikaan kuusta (tai siis, köh, kuun ensimmäisenä postauksena) olen yleensä tehnyt katsauksen loppuneisiin tuotteisiin, mutta se saa nyt tällä kertaa jäädä odottamaan pikavauhtia lähestyvää heinäkuuta.

Sen sijaan ajattelin viimeinkin kirjoittaa teille raporttia ensimmäisestä eläinkokeettomasta vuodestani. Nähtävästi jutun kirjoittaminen on helpommin sanottu kuin tehty, koska olen tätä kirjoitusta nyt leiponut tässä jo useampaan otteeseen ja aina tuloksena tahtoo olla romaani. Nähtävästi voisin lörpötellä aiheesta loputtomasti.


Jos tiivistäen kerron syyt miksi tähän lähdin, niin oikeasti kuvittelin, että kosmetiikan testaaminen eläinkokeilla oli kuollut ja kuopattu jo joskus silloin 90-luvun paikkeilla, kun asiasta paljon kohistiin ja kosmetiikkamerkit kilvan julistautuivat eläinkokeettomiksi. Nyt uudestaan kosmetiikasta kiinnostuttuani otin asiasta paremmin selvää ja totesin, että eläinkokeilla testaus käsitykseni vastaisesti porskuttaa eteenpäin ja voi oikein paksusti. Asiassa on suoraan sanoen viime vuosikymmenen aikana menty aimo harppauksin taaksepäin, kiitos etenkin Kiinan.

Olen hyvin periaatteeton ja leväperäinen ihminen, mutta eläinten (täysin turha) kärsimys vaan tuntuu olevan asia, jota en näköjään tahdo kestää. Koska maailmaa en kuitenkaan pysty yksin muuttamaan, päätin kuitenkin muuttaa kulutustottumuksiani ja siirtyä eläinkokeettomiin tuotteisiin.


Muutos oli itse asiassa yllättävän helppo. Asiaa helpotti se, että rakastan edullista kosmetiikkaa, joka hyvin usein on myös eläinkokeetonta. En kuitenkaan sano, ettenkö olisi vähän aikaa itkenyt esim. Guerlainin ihanien kokoelmien perään. Heikko hetki iski talvialeissa, kun kuulin, että Guerlainin joulupalettia olisi jostain saanut hyvään hintaan. No ei onneksi sitten kuitenkaan saanut, joten jäi sekin ostamatta. Selektiivistä kosmetiikkaa ei ole mahtavia ripsivärejä lukuunottamatta muuten tullut kovinkaan paljoa ikävä. Halvemman kosmetiikan kanssa saa yleensä rahoilleenkin parempaa vastinetta.

Isompi haaste on oikeastaan ollut kaikki kodinhoitoon liittyvät kemikaalit, jotka nekin vaihdoin eläinkokeettomiksi parhaan taitoni mukaan. Vaikeaa hommasta tekee se, että kodin kemikaalien puolella mitään eläinkoekieltoja ei ole senkään vertaa ja kuka testaa mitä missäkin on jokseenkin vaikeasti selvitettävissä oleva asia. Onneksi kuitenkin on BUAVin listat, mutta vaikka kosmetiikkani eläinkokeettomuudesta voin olla kohtuullisen varma (tai niin varma kuin alati muuttuvasta asiasta nyt yleensä voi olla), liikutaan kodin kemikaaleissa silti selkeästi harmaammalla alueella.

Myös hammasharja meni uusiksi, koska jos ei se Pepsodentin tahna käy, niin ei kai sitten harjakaan.

Edelleen hakusessa on kuitenkin se viemärinavaaja, eikä Ecoverin tiskikonetabletit ole vakuuttaneet tehollaan. Olen jopa harkinnut tietoista lipsahdusta takaisin Fairyn puolelle, mutta katsotaan nyt vielä. Muuten eläinkokeettoman vuoden syntilista on pysynyt yllättävän lyhyenä. Epätoivoissani olen ostanut vain yhden Head & Shouldersin ja sitten muuten vain en voinut vastustaa Urban Decayn Vice 3-palettia. Sinänsähän UD:lla on BUAVin sertifikaatti, mutta ainakin toistaiseksi yritän pysyä erossa myös firmoista, joiden emoyhtiöt testaavat. Myös eläinten ruoat ovat, jotenkin jännää ja silti kovin loogista, hyvin laajalti testattu eläinkokeilla, mutta en ole raaskinut lähteä muuttamaan tuon koiran viimeiset 10 vuotta tasan samana pysynyttä ruokavaliota.

Eläinkokeettomuudesta on ollut myös odottamattomia hyötyjä. Koska päätökseni sulkee ostoslistoiltani pois aika kätevästi lähes kaiken selektiivisen kosmetiikan, olen todennäköisesti onnistunut tämän myötä välttämään myös täydellisen konkurssin. Eipähän tarvitse enää ostella kalliita Diorin paletteja, eikä siellä Tampereen Stockalle avatulla MACin pisteelläkään ole tarvinnut paljoa roikkua.

Vuosi on siis mennyt ohi vauhdilla ja myös yllättävän vaivattomasti. Eläinkokeettomiin tuotteisiin siirtyminen on vaatinut jonkin verran paneutumista, asioiden kyselyä firmoilta ja tiedon kaivamista netistä. Kauppareissulla on kuitenkin ollut jopa helpottavaa, kun ihan kaikkia maybellinejä ei ole tarvinnut mukaansa haalia (ne hamstrausgeenit taas...). Mistään en ole kokenut jääväni paitsi, koska kyllä siihen eläinkokeettomaankin kosmetiikkaan saa itsensä ihan kätevästi hukkumaan.

Seuraavassa postauksessa voisin nyrjähtää blogin alkuperäisestä aiheesta vielä enemmän sinne lifestylen puolelle ja kertoa, mihin olen viime aikoina aikaani niin kuluttanut, että sitä ei ole blogille paljoa liiennyt. Palaan siis pikimmiten asiaan, jos vain suinkin ehdin :D
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...