Loppuneet: huhtikuu 2015 ja muut kuulumiset

Tuntuu, että yhdessä jos toisessa blogissa on viime aikoina saanut lukea siitä, kuinka toukokuu on yllättänyt menoillaan ja kiireillään. Asia ei ole kovin erilailla tässäkään blogissa, koska viikot ja etenkin viikonloput ovat täynnä kaikenlaisia kissanristiäisiä ja muita erinäisiä tapahtumia. Ensi viikolla olen kaiken huipuksi lähdössä puoleksi viikoksi Madridiin. Joten jos blogi vaikuttaa nyt aika hiljaiselta, niin se johtuu ihan tästä. Aikaa ei vain ole, mutta toivottavasti loppukuusta taas helpottaa.

Kaikenlaisia postausideoita olisi mielessä senkin edestä, mutta etenkin kuvien ottaminen hyvän valon aikaan tuntuu olevan nyt jotenkin ihan mahdotonta. Posti toi mukanaan Sleekin viimeisimmän I-Divine paletin Del Mar Vol II:n, jota olisi hauskaa esitellä täälläkin. Sen lisäksi tässä kuussa on kulunut vuosi siitä kun päätin siirtyä eläinkokeettomiin meikkeihin ja kodinhoitotuotteisiin ja ajattelin raportoida projektin onnistumista.

Kuva lavastettu. Olin laiska ja tungin täytteeksi pohjalle lankakerän.

Hiljattain minulta pyydettiin myös katsausta meikkikokoelmiini. Tavaraa on oikeasti niin paljon, etten edelleenkään tiedä kuinka niitä kehtaa esitellä, mutta jos kuvaisin ne tavararöykkiöt vaikka vähän kauempaa, niin ehkei näyttäisi niin pahalta... Meikkausta harrastuksena on käsitelty hiljattain useammassakin blogissa, joissa on kaikissa taidettu tulla siihen tulokseen, että kosmetiikkabloggaajan kulutustottumukset ovat aika eri sfääreissä jos noin keskivertokuluttajaan verrataan. Itselleni tämä toi mieleen yhden ostosreissun Kicksiin, jossa sain (liikaa ostettuani) kaupan päälle tosi kivan punaisen meikkilaukun. Myyjä sitten vain kommentoi siihen jotain sen suuntaista, että tämä on tosi kiva laukku, kun tässä voi vaikka säilyttää kaikkia meikkejä hyvässä järjestyksessä. Niin noh, en sitten kehdannut sanoa, että todennäköisesti saisin pussukan täytettyä pelkästään omistamillani shampanjanvärisillä korostuspuutereilla.

Jos varsinaiseen päivän aiheeseen palataan eli loppuneisiin tuotteisiin, niin tässä kuussa ne olivat aika tylsät.

Marilou Bio alkaa vihdoin vetelemään viimeisiään. Tietääkseni tätä on enää yksi purkki jäljellä, jes! Madaran Purifying Foam vaahtoputsaria esittelin helmikuussa. Tykkäsin tästä loppuun saakka. Voisin ostaa lisää, jos akuutti putsaripula joskus iskisi. Alkuperäisestä Hurraw!-satsista loppui se viimeinen, eli kookoksenmakuinen huulirasva. En tähän makuun oikein tykästynyt. Hurraw! ei muuten tästä huushollista pääse loppumaan, koska uusia on haalittu. Nyt on käytössä suklaa ja se on aikas kiva. Maybellinen Super Stay 24-peitevoiteen heitän muuten vain pois, koska se on pyörinyt meikkihyllylläni jo toista vuotta ja muut peitevoiteet ovat tämän sittemmin syrjäyttäneet. Voide oli ihan kohtuullisen peittävää.

Palataan siis loppukuun puolella uudella innolla taas asiaan!

Katsausta putsareihin: kolme hyvää ja yksi huono

Jos jotain kosmetiikkatuotetta minulla erityisesti kuluu niin se on putsareita. Uutuuksia ja erilaisia koostumuksia on aina kiva kokeilla ja hyllyni päällä notkuu tälläkin hetkellä jos jonkinlaista putelia. Eri tilanteisiin kun on oltava ihan omat putsarinsa, niin äkkiäkös se määrä siinä lähentelee jo puolta tusinaa.

Viime aikoina olen onnistunut valikoimaan itselleni aika hyviä tuotteita. Jopa silmämeikinpoistoaineet ovat kaikki toimineet minulla nyt poikkeuksellisen hyvin, vaikka yhteen aikaan niidenkin kanssa oli takkuamista. Kylppäristä löytyy tällä hetkellä tämän näköinen setti putsareita. Lisäksi käytössä on Marilou Bio, mutta se on ollut esillä blogissa jo niin moneen otteeseen, etten sitä enää tähän ottanut.

Vaahtoutuvia putsareita minulla on viime vuoden aikana kulunut useampia. Olen todella tykästynyt näihin. Vaahdot ovat yleensä myös todella riittoisia, joten yksi pönikkä kestää pitkään. Mádaran Purifying Foam on ensimmäinen luonnonkosmetiikkaa oleva vaahtoputsari, eikä tämä tehoiltaan markettilaaduille häviä mitenkään. Mádaran vaahdossa on muuten jännä, lähes savumainen tuoksu, josta pidän tosi paljon.

Käytän yleensä kasvojeni pesuun noin 1,5 painallusta. Käytän vaahtoputsaria vain aamuisin. Sen verran kevyttä tavaraa tämä kuitenkin on, että en meikkejä tällä lähtisi irrottelemaan. Pullossa on 150 ml tavaraa ja hinta näyttää vaihtelevan 17-20 euron välillä.

Ketään ei varmaan tässä vaiheessa enää yllätä se, että Frantsila on löytänyt minulla myös puhdistuspuolelle. Alan olla melkoinen Frantsila-fani tätä menoa. En ole heiltä vielä huonoon tuotteeseen törmännyt. Midsummer Rose-puhdistusemulsio tulee tyylikkäässä pumppupullossa. Pohdiskelin ensin tämän alumiinipullon ekologisuutta, mutta kyllähän tämän voi hyvin käytön jälkeen kierrättää, toisin kuin muovituubit. Pullossa on toki se haitta, että yhtään ei tiedä, koska tuote loppuu.

Olen käyttänyt tätä ensimmäisen vaiheen putsarina ja siinä tämä on tosi hyvä. Putsari ei kuivata. Paremminkin kasvoille jää aavistus öljymäistä fiilistä, jonka mielelläni pesen jollain toisella putsarilla vielä pois. Meikki kuitenkin lähtee hyvin. Pullossa on vain 110 milliä tavaraa, mutta tästä riittää pitkään, koska suurehkon herneen kokoisella nokareella pesee jo koko kasvot. Tuoksu on hyvin neutraali, en ainakaan ruusua tässä erota. Hinta on 18-21 euron tietämillä.

Melvitaa kehutaan paljon, mutta valitettavasti Milky Cleansing Oil on tällä kertaa tämän postauksen hutituote. Minulla on siitä pieni, 35 millin näyte. Totesin, että ehkä tuotteen käyttämisen voi lopettaa, kun juuri ennen kasvojen pesua fiilis on lähinnä, että voi ei, taas tarvitsee tuotakin naamalleen lätkiä. Joillakin tämä on toiminut tosi hyvin ja olen yleensä ottaen tykännyt kaksoispuhdistuksen ensimmäisessä vaiheessa käyttää öljymäisiä tuotteita. Melvitan puhdistusöljyn tuoksussa on ruusua ja tätä ei kovin paljoa käyttökerralla kulu.

Ongelma minulla tämän öljyputsarin kanssa on se, että tämä ei peseydy minulla pois sitten millään. Öljyn pitäisi muuttua veden vaikutuksesta maitomaiseksi, mutta ei minulla vaan. Sen oikein näkee, kuinka putsari sekoittuu meikin rippeiden kanssa ja pesun jälkeenkin sellainen lieju on yhä kasvoilla, yäk. Tämä pullo onkin menossa roskiin, eikä toiste tätä tarvitse hankkia. 145 millin pullo maksaa noin 27 euroa.

Tässä vielä Frantsilan ja Melvitan putsarit tyylikkäässä kuvassa, jossa Melvita ei ole vielä liikaa levinnyt.

Viime aikojen erittäin positiivia yllätyksiä on ollut W7:n City Slicker-silmämeikinpoistoaine. Tämä on sekä halpaa, että hyvää. Ostin meikinpoistoaineen Kosmetik4lessiltä, josta en sitä nyt harmikseni löydä. W7:n sivujen mukaan ohjehinta on 4,95 puntaa eli vajaat 7 euroa. Mielestäni en maksanut tästä kuitenkaan läheskään noin paljoa.

Silmämeikinpoistoaine peittoaa kisassa mm. hyvän Helena Rubinsteinin All Mascaras!-poistoaineen. Liukuvuus tässä voisi olla parempi, mutta kosteammalla vanutyynyllä meikki irtoaa ilman suurempaa hinkkausta. Tuoksussa on häivähdys hammastahnaa, mikä on sinänsä jännä.

Onko teillä näistä putsareista kokemuksia? Mitkä ovat teidän viimeaikaiset putsarisuosikkinne?