Loppuneet: huhtikuu 2015 ja muut kuulumiset

Tuntuu, että yhdessä jos toisessa blogissa on viime aikoina saanut lukea siitä, kuinka toukokuu on yllättänyt menoillaan ja kiireillään. Asia ei ole kovin erilailla tässäkään blogissa, koska viikot ja etenkin viikonloput ovat täynnä kaikenlaisia kissanristiäisiä ja muita erinäisiä tapahtumia. Ensi viikolla olen kaiken huipuksi lähdössä puoleksi viikoksi Madridiin. Joten jos blogi vaikuttaa nyt aika hiljaiselta, niin se johtuu ihan tästä. Aikaa ei vain ole, mutta toivottavasti loppukuusta taas helpottaa.

Kaikenlaisia postausideoita olisi mielessä senkin edestä, mutta etenkin kuvien ottaminen hyvän valon aikaan tuntuu olevan nyt jotenkin ihan mahdotonta. Posti toi mukanaan Sleekin viimeisimmän I-Divine paletin Del Mar Vol II:n, jota olisi hauskaa esitellä täälläkin. Sen lisäksi tässä kuussa on kulunut vuosi siitä kun päätin siirtyä eläinkokeettomiin meikkeihin ja kodinhoitotuotteisiin ja ajattelin raportoida projektin onnistumista.

Kuva lavastettu. Olin laiska ja tungin täytteeksi pohjalle lankakerän.

Hiljattain minulta pyydettiin myös katsausta meikkikokoelmiini. Tavaraa on oikeasti niin paljon, etten edelleenkään tiedä kuinka niitä kehtaa esitellä, mutta jos kuvaisin ne tavararöykkiöt vaikka vähän kauempaa, niin ehkei näyttäisi niin pahalta... Meikkausta harrastuksena on käsitelty hiljattain useammassakin blogissa, joissa on kaikissa taidettu tulla siihen tulokseen, että kosmetiikkabloggaajan kulutustottumukset ovat aika eri sfääreissä jos noin keskivertokuluttajaan verrataan. Itselleni tämä toi mieleen yhden ostosreissun Kicksiin, jossa sain (liikaa ostettuani) kaupan päälle tosi kivan punaisen meikkilaukun. Myyjä sitten vain kommentoi siihen jotain sen suuntaista, että tämä on tosi kiva laukku, kun tässä voi vaikka säilyttää kaikkia meikkejä hyvässä järjestyksessä. Niin noh, en sitten kehdannut sanoa, että todennäköisesti saisin pussukan täytettyä pelkästään omistamillani shampanjanvärisillä korostuspuutereilla.

Jos varsinaiseen päivän aiheeseen palataan eli loppuneisiin tuotteisiin, niin tässä kuussa ne olivat aika tylsät.

Marilou Bio alkaa vihdoin vetelemään viimeisiään. Tietääkseni tätä on enää yksi purkki jäljellä, jes! Madaran Purifying Foam vaahtoputsaria esittelin helmikuussa. Tykkäsin tästä loppuun saakka. Voisin ostaa lisää, jos akuutti putsaripula joskus iskisi. Alkuperäisestä Hurraw!-satsista loppui se viimeinen, eli kookoksenmakuinen huulirasva. En tähän makuun oikein tykästynyt. Hurraw! ei muuten tästä huushollista pääse loppumaan, koska uusia on haalittu. Nyt on käytössä suklaa ja se on aikas kiva. Maybellinen Super Stay 24-peitevoiteen heitän muuten vain pois, koska se on pyörinyt meikkihyllylläni jo toista vuotta ja muut peitevoiteet ovat tämän sittemmin syrjäyttäneet. Voide oli ihan kohtuullisen peittävää.

Palataan siis loppukuun puolella uudella innolla taas asiaan!

Loppuneet: maaliskuu 2015

Jos viime kuussa loppuneiden laatikko näytti pelkkää tyhjää, niin tässä kuussa loppuneita on kerääntynyt tasaiseen tahtiin. Tajusin tosin jossain vaiheessa, että osa näistä oli loppu jo viime kuussa, mutta no...

Ihan mukavasti kaikenlaisia tuotteita tuli käytettyä.

Meikkipuolelta loppui useampi ripsiväri ja sen lisäksi Lumenen kulmageeli. Kulmageeli oli jo toinen tai kolmas käyttämäni. Helppo ja luotettava tuote. Uusi on jo hankittuna.

Too Faced LashGasm taisi tulla toissajoulun luomiväripaletin kylkiäisenä. Ripsiväri oli ihan suht ok, ei mitään tajuntaa räjäyttävää tavaraa kuitenkaan. Tämä tuuheutti ja pidensi ripsiä ihan kohtuullisesti. Olen kuitenkin parempaankin törmännyt. Suurin ongelma tässä oli kuitenkin se, että tämä ei lähtenyt iholta irti sitten millään, joka on tällaiselle sottaavalle ripsarin käyttäjälle aikamoinen painajainen. En siis ostaisi uudestaan.

Seppälän The Double Effect-ripsaria käytin viime kesänä aika paljonkin. Tykkäsin tästä paljon! Tämä ei varsinaisesti ehkä loppunut, mutta korkkasin tämän lähes vuosi sitten, joten ehkä tämä jo joutaa roskiin. Tarkempaa esittelyä löytyy aikaisemmasta postauksesta.

Lancomen Virtuose-ripsivärin äärellä itkeskelin tämän loputtua taas lähes verisiä kyyneliä. On nämä selektiivisen kosmetiikan ripsarit niin vaan omassa luokassaan! Tuuheuttaa, pidentää, lähtee iholta vaivattomasti pois, pysyy jne jne. Harja muistutti taas lähinnä avaruusalusta, mutta oli yllättävän helppo käyttää. Ostaisin lisää, mutta kun ne eläinkokeet :( Valitettavasti en ole Helena Rubinsteinin tai Lancomen voittanutta vielä onnistunut muilta merkeiltä löytämään.

Huulirasvojen tehokulutus jatkuu. Yves Rocherin Vanilla-huulirasva oli jälleen ihan hyvää perustavaraa. Hurraw!'n Earl Grey maistui hauskasti teelle, mutta en tähän niin paljoa ihastunut, että juuri tätä makua hankkisin lisää. Muutenhan Hurraw!'ta on tullut haalittua tuubikaupalla.

Melvitan Huile d'Argan oli ihan perusarganöljyä. Litrahinta tosin on varmasti tyyriimpi kuin esim. sillä Born to Bion öljyllä, jota saa vaikka Prismoista.

Hiustenhoitopuolelta loppui Lifehairin Oliivi-sarjan hoitoaine. Tätähän juuri esittelin. Uusi pullo on jo korkattuna.

Yves Rocherin Tradition de Hammam Oriental Shower Oil oli nimestään huolimatta kyllä ihan puhdas suihkugeeli. Tämä oli ensimmäinen Yvesin suihkugeeli, jonka tuoksusta muuten tykkäsin! Tuoksu oli makean mausteinen ja aikas ihana.

Marilou Biosta olen puhunut kyllästymiseen asti. Tässä kuussa muuten testasin puhdistusmaidon tehoa meikkeihin. Se ei ollut kovin hyvä ainakaan vähän vahvempaan silmämeikkiin, mutta kolmella pesukerralla ja hirveällä hinkkauksella sai sentään kohtuullisen tuloksen aikaiseksi.

Pannutushaaste muuten edistyy oikein mukavasti! Olen muutamaan valikoimaani tuotteeseen ihastunut nyt oikein kunnolla! Onneksi ne ovat juuri niitä, joista löytyy varakappale varastoista.

Loppuneet: tammikuu 2015

Taas on yksi kuukausi kulunut, mihin tämä aika rientää?

Hyvän kasan tuotteita sain taas loppumaan tammikuun aikana. Olen yrittänyt nyt kuluttaa pois kaapissa pidempään lojuneita tuotteita ja lisäksi näytekokoja, jotka helposti unohtuvat minulla johonkin ja pilaantuvat huomaamatta. Pari Melvitan näytekokoista voidetta jouduin jo heittämään poiskin, kun koostumus tai haju olivat muuttuneet vähintäänkin mielenkiintoisiksi.

L'Occitanen Repairing Shampoosta on ollut puhetta tässä blogissa ennenkin. Tämä pönikkä oli nyt viimeinen kappaleeni tätä laatua. Tämä on hyvä shampoo, mutta silti tein pienen onnentanssin, kun tämä lopahti. On jo kiva kokeilla jotain muuta.

Samoin Marilou Bion Lait Douceur Démaquillant-putsaripurkeille ei näy loppua. Parasta ennen näissä kaikissa oli tosiaan syyskuussa, mutta edelleen nämä ovat ihan hyvässä kuosissa.

Helena Rubinsteinin All Mascaras!-silmämeikinpoistoaine on hyvää tavaraa. Olen tosin vakuuttunut, että halvemmallakin saa ihan vastaavaa.

Ainoa varsinainen uusi tuote blogissa on tästä setistä Erisanin Kosteuttava kuorintavoide. Tämä on aika rakeinen kuorinta, mutta tehokas. Tuoksu on tympeä, mutta siihen tottuu. En huomannut mitään erityistä kosteutusta kun tätä käytin, mutta ei se erityisesti kuivattanutkaan. Tämä on siis ihan hyvä peruskuorinta, jos kestää hajusteiden puutteen.

S5:n Replenish Serumia kuivalle ja arpeutuneelle iholle esittelin ja kehuin jo pari kuukauta sitten. Tämähän on sekoitus erilaisia öljyjä. Se kuitenkin imeytyy hyvin ja tuoksuun myös tykästyin. Ehkä ostan joskus lisää, ehkä en.

Melvitan Nectar de Roses-päivävoide oli todella miellyttävää käyttää. Tuntui hyvältä, tuoksui kivalta ja kosteutti mukavasti. Voisin ehkä ostaa lisääkin, mutta... Melvitalla on toki BUAV-sertifikaatti, mutta sen omistaa entinen suosikkini L'Occitane, joka taas myy tuotteitaan Kiinaan. Joten jätän Melvitan kuitenkin toistaiseksi väliin. Saa sitten nähdä, kuinka kauan tämä päätös kestää.

Rakkaudella ja hartaudella käytetty Lumenen CC-puuteri loppui vihdoin! Tämä kesti yli vuoden päivät. Puuteri ajoi asiansa todella hyvin ja meni kevyestä meikkipohjastakin hätätapauksessa. Tätä voisin myös hankkia lisää, mutta palataan oikeasti asiaan sitten, kun olen käyttänyt pois nuo puolitusinaa muuta puuteria, jotka tuolla nurkissa pyörivät.

Tammikuu oli selkeästi huulirasvojen kuukausi. En toki käyttänyt näitä kaikkia loppuun pelkästään tammikuun aikana. Esim. Burt's Beesin olen saanut vuoden 2013 (olisikohan ollut) elokuun Livboxissa ja se on pyörinyt enemmän ja vähemmän aktiivikäytössä siitä lähtien. Sama kohtalo on ollut myös Laveralla ja Yves Rocherin huulivoiteella. Vain Hurraw! ja Sante ovat uudempia hankintoja.

Hurraw!-huulirasvoista on varmaan kirjoiteltu kyllästymiseen saakka, joten eipä näistä sen enempää. Lakritsi on edelleen suosikkini, mutta tämä kahvi tulee hyvänä kakkosena.

Santen Family-huulirasva oli yllättävän hyvää. En alunperin oikein lämmennyt tälle, koska pidin sen makua aika outona, mutta siihenkin tottui. Kosteutti hyvin, mutta oli erittäin pehmeää. Sen takia tämä ei kovin kauan käytössä kestänytkään.

Burt's Beesin piparmintunmakuiseen huulivoiteeseen ihastuin heti kun sen sain. Voi oikeastaan sanoa, että tämä on yksi syy heränneeseen kosmetiikkahullutukseeni, koska nettikaupoista lähdin ensimmäisenä hakemaan nimenomaan lisää Burt's Beesiä. No sieltähän löytyi sitten aika paljon muuta ja loppu onkin jo historiaa. Ihan perushyvä huulivoide kuitenkin ja kihelmöi kivasti huulilla. En tosin suosittele tätä, jos huulet ovat niin rohtuneet, että ovat melkein haavoilla. Silloin kiva kirvely muuttuu aika tuskaiseksi poltteeksi.

Yves Rocherin huulirasvoista loppui tällä kertaa Repair. Tässä pitäisi olla erityisesti shea-voita. En kyllä ole huomannut näiden Yvesin erilaisten huulirasvojen välillä mitään käytännön eroja. Hyvää tavaraa kaikki.

Lopulta vielä Laveran Basis Sensitiv-sarjan huulirasva. Tästä en myös tykännyt mitäänsanomattoman makunsa vuoksi aluksi ollenkaan, mutta lämpesin tälle lopulta. Rasva on selkeästi kovempaa kuin esim. tuo Sante. Voisin ostaa uudestaan.

Miten teidän vuotenne on lähtenyt käyntiin?

Loppuneet: marraskuu 2014

Marraskuun loppuneissa mennään aika pitkälti ihonhoitopainotteisella linjalla. Erilaisia kasvovoiteita tuli kokeiltua ja putsareita kuluu purkkikaupalla jostain syystä edelleen. Huulirasvojen tehokäyttö alkaa näkyä, loppuneita oli peräti kolme (ja yksi poisheitettävä)!

Marilou Bion Lait Douceur Démaquillant-puhdistusmaidosta olen puhunut ennenkin. Oikein hyvä perusputsari, joka sopisi kaksoispuhdistuksen ensimmäiseen vaiheeseen todella hyvin. Sille paikalle tosin näyttää minulla olevan nyt enemmänkin tunkua, joten olen tätä käyttänyt kakkosvaiheen putsarina. Minullahan näitä purnukoita taitaa olla tuolla kätköissä vielä ainakin viisi lisää. Hyvinvoinnin Tavaratalosta kun sai näitä euron hintaan tuossa loppukesästä, niin tuli haalittua. Ajattelin silloin, että jos tuotteet pääsevät jostain syystä pilaantumaan, niin rahallinen menetys ei ainakaan tule olemaan suuri.

Cliniquen Super Rescue Antioxidant Night Moisturizer-yövoide on ollut käytössäni varmaan vuoden verran. En ole selvästikään käyttänyt tätä ihan jatkuvasti vaan lähinnä viime talvena kun kasvot kuivuivat enemmän. Voide on tarkoitettu pintakuivalle sekaiholle ja se on kohtalaisen kosteuttavaa. Voide oli ihan hyvä käytössä ja saattaisin harkita uuden purkin ostoa, jos Cliniquen tuotteita enää käyttäisin tai tämä olisi halvempi. Hinta taisi olla jotain neljänkympin luokkaa. Pintakuivalle sekaiholle tämä on kuitenkin voide paikallaan.

Pain Avocado & Jojoba-kosteuttavasta päivävoiteesta minulla oli pieni 4 millin näytekoko. En oikein saanut mitään kunnon mielipidettä muodostettua tästä määrästä. Asiaa vaikeutti myös se, että voide oli kuivahtanut purkkiinsa sen verran, että se oli paremminkin voita. Öljyhoidolla sain tästä kuitenkin vähän juoksevampaa ja pystyin voiteen käyttämään. Olisin kiinnostunut ostamaan tästä kuitenkin täysikokoisenkin pakkauksen.

Huulirasvoja loppui peräti kolme ja yhden päätin heittää pois, koska sen maku muuttui puumaiseksi.

Yves Rocherin huulirasvat ovat edelleenkin oikein hyviä. Tällä kertaa lopahti rypäleuutetta sisältävä versio.

Hurraw!'n huulirasvoista loppui nyt ensimmäinen ja paras! Tämä lakritsi on niin ihana, pysyy huulilla hyvin ja kosteuttaa myös! Kahvikin vetelee melkein viimeisiään, enkä tiedä kuinka pärjään ilman! Tuntuu, että nämä Hurraw!'t ovat koostumukseltaan kuitenkin keskimääräistä pehmeämpiä ja kuluvat muita huulirasvoja nopeammin.

Minttumaan huulirasvoista heitän Appelsiini-huulivoiteen pois ja Minttu-mehiläisvaha loppui muuten vaan. Molemmat olivat oikein hyviä ja mintulle on jo hankittu seuraaja.

Vartalonhoitopuolelta sain käytettyä loppuun L'Occitanen Manteli-suihkuöljyn. Tuoksu oli ihana ja öljymäisenä tämä ei ihoa kuivattanut. Käytin tätä myös apuna sheivauksessa. Tähän sai lisätä ihan kunnolla tosin vettä, että öljyn sai kunnolla levittymään ja vaahtoutumaan.

Guinot'lta loppui Lait Hydrazone Corps-vartaloemulsio. Voide oli aika juoksevaa, mutta riittoisaa. Kosteutustehot olivat minulle ihan riittävät. Tuoksua kehuttiin kukkaiseksi, mutta mielestäni se oli aika teollinen. Hinta tällä on Suomesta ostettuna jälleen aika korkea, varmaankin 40 euron luokkaa. Tämä menee taas sarjaan, mitähän oikein ajattelin ostaessani...

Herbfarmacyn Working Hands Creamista oli näytekoko. Tätä en ostaisi lisää, koska käsivoide oli hyvin rasvaista ja imeytyi todella huonosti. Kädet olivat lahmaiset pitkään tämä levityksen jälkeen, etenkin jos yhtään liikaa erehtyi voidetta laittamaan.

Miltäs näyttää? Onko tuttuja vai tuntemattomia tuotteita?

Loppuneet: lokakuu 2014

Minun piti perjantaina tehdä postaus Halloweeniin sopivista meikeistä. Niinhän siinä kuitenkin kävi, että kun olisin vihdoin ehtinyt ottamaan postaukseen kuvat, niin olikin jo taas säkkipimeää. On se vaan niin ihanaa aikaa tämä marraskuu! Tämänkin päivän kuviin sain kaupanpäälle tunnelmallisen blurrauksen, kun tässä valossa ei näköjään kamerakaan oikein tarkenna mihinkään.



Kuukauden saldo oli oikein hyvä siihen nähden, että tuotteita tuntuu loppuvan joka toinen kuukausi aina paljon enemmän. Minulla on joku putsaustuotteiden tehokäyttö menossa, koska sain käytettyä niitä pari myös tässä kuussa.

Lumene Natural Code-sarjaan kuuluvasta Clear It Up-putsarista olen kirjoittanut jo aiemminkin. Geelimäinen tuote on oikein hyvää peruskamaa. Tykkään tämän tuoksusta. Näiden pakkauksethan uudistuivat hiljattain, mutta en löytänyt tähän hätään mistään uuden putsarin INCIä, jotta olisin päässyt katsomaan, onko sisältö muuttunut myös.

Erisanin Kosteuttava kasvovoide oli myös vanha tuttu. Oikein hyvä, kevyesti kosteuttava kasvovoide.

Uudempia tuotteita edusti Antonia Burrellin Natural Glow Cleansing Oil. Ostin näytteen tuotteesta jossain välissä Naturisimolta. Puhdistusöljy oli jännää tavaraa. Se oli nimensä mukaisesti tosiaan hyvin öljymäistä, mutta puhdisti meikin oikein hyvin pois. Yksistään tätä ei ehkä kannata käyttää, koska öljyä jäi iholle käytön jälkeen. Tuoksu oli aika voimakas. En oikein osaa sanoa, mikä tässä tuoksui, mutta se oli hyvin "vihreä" joka tapauksessa. Tekisi mieli sanoa, että laventelinen rosmariini, vaikkei tässä kyllä rosmariinia taida olla. Voisin ostaa lisää, mutta tällä hetkellä 200 ml:n pönikästä saa Naturisimossa pulittaa lähes 60 puntaa!! (76 euroa!!!), joten ehkä jätän väliin.

Yves Rocherin huulirasvoista loppui Noix de Coco. Tämän sarjan huulirasvat ovat kaikki oikein hyviä.

Born to Bion Mangue des îles-suihkusaippua tuli joskus Livboxissa. Tämän pitäisi tuoksua mangolle, mutta mielestäni tässä oli enemmän ananasta, jopa mansikkaa. Muuten suihkugeeli oli todella lirua ja kesti ikuisuuden. En ostaisi koostumuksen takia lisää.

Laveran Orange Feeling-voiteesta jo kirjoittelinkin. Tykkäsin loppuun asti.

Sellaista tässä kuussa. Asiaan liittymättömänä uutisena kerron vielä, että kosmetik4lessiin on näköjään tullut nyt myyntiin myös Catricen ja Makeup Revolutionin tuotteita. Catrice on käsittääkseni Essencen sisarmerkki. Hintataso taitaa olla Essenceen verrattuna aavistuksen kalliimpi. Tarkoitan siis, että hinnoissa on ehkä euro lisää :D

Haluaisitteko huulirasvanne kahvilla vai teellä?

Naturisimon kesäpaketissa tuli mukana Hurraw!-merkkinen huulirasva, josta aurinkovoidekatsauksessa taannoin kirjoitinkin. Huulivoide oli sen verran ihanan tuoksuinen ja vaikutti muutenkin kohtuullisen pätevältä, jotta merkkiin oli pakko tutustua lähemminkin.

Hurraw! on amerikkalainen yhtiö, joka valmistaa vegaanisia ja luomutuotantoon pohjautuvia huulirasvoja. Makuvaihtoehtoja merkin kotisivuilta löytyy tällä hetkellä näköjään 22 ja mukana on sellaisiakin erikoisuuksia kuin Earl Grey ja vihreä tee.

Juuri Earl Grey aiheutti minussa sen verran kiinnostusta ja ihmetystä, että pakkohan sitä oli koittaa. My Purella oli (ja on näköjään vieläkin) juuri sopivasti tarjous menossa, joten tilasin itselleni muutaman huulirasvan kokeiluun. Teen lisäksi valikoin kahvin, kookoksen ja lakritsinmakuisen huulirasvan kokeiltavaksi.

Näistä on kyllä pakko sanoa, että maut ovat juuri tasan sitä, mitä purkin kyljessä lukee! Varsinkin lakritsi on lähes syötävän herkullinen ja kahvikin aika ihanaa (vaikka en kahvia muuten edes juo...)

Kookoksessa on sen sijaan vähän sellainen puumainen sivumaku, mutta se saattaa kookokseen kuulua muutenkin. Earl Greytä käyttäessä tekee tosissaan mieli mennä laittamaan vedenkeitin päälle, on se maku vaan niin lähellä esikuvaansa. Se on sitten eri juttu, viitsiikö bergamotintuoksuista huulirasvaa käyttää koko aikaa... Maku on nimittäin yllättävän makea.

Earl Greyn INCI

Kosteutustehot huulirasvoilla ovat ihan kohtuulliset. Toki pysyvyys ei taaskaan ole ihan vaseliinipohjaisten tuotteiden luokkaa, mutta ovat nämä muuten aika ihania. Koostumus putkilossa pysyy hyvänä ja kiinteänä myös hellekelillä, joten näitä voinee kuljetella aika huoletta myös mukana.

Taisin juuri löytää uudet suosikkihuulirasvani! Nyt voisi vielä kokeilla limeä ja appelsiinia ja kirsikkaa ja minttua ja ja ja...

Mikä on teidän suosikkimakunne huulirasvoissa/muissa huulituotteissa? Onko joku maku, jota ylipäätään haluaisitte huulirasvassa ehdottomasti kokeilla?

Ihanuuksia Burren Perfumeryltä

Huh hellettä! Blogiin tulikin vahingossa tälläinen tahaton viikon tauko, kun en vain tässä kuumuudessa ole saanut aikaiseksi sitä, että istuisin koneen äärelle vähäksi aikaa naputtelemaan postausta. Lomakin olisi (jee!), mutta jotenkin tämä lämpö vain imee kaikki mehut. Ylellä taisi olla pari päivää sitten joku juttu, että suomalainen on parhaimmillaan 12-15 asteessa ja voin tämän todellakin allekirjoittaa. Onneksi on tuulettimet keksitty.

Mutta itse asiaan. Toteutin viime kuussa jo pidempään olleen aikomukseni ja laitoin viimeinkin tilausta vetämään Burren Perfumerylle. Yritystä esiteltiin viime vuonna James Nesbittin juontamassa Eloisa Irlanti-ohjelmassa. Kävin tutustumassa firman nettisivuihin ja siellähän oli kaikenlaista mielenkiintoista. Burren Perfumeryssa valmistetaan käsityönä hajuvesien lisäksi myös erilaisia voiteita, saippuoita ja eteerisiä öljyjä, kaikki luonnosta saatavista raaka-aineista.

Koska rakasta kaikenlaisia purkkeja, valikoin tilaukseeni kolmea erilaista voidetta. Tilausta tehdessäni pyysin vielä näytteitä hajuvesista ja sainkin niitä neljää erilaista.

Kasvovoiteista ajattelin kokeilla Lavender & Lemon-voidetta, jonka pitäisi olla kevyt ja hyvin imeytyvä, rasvaiselle iholle tarkoitettu.

Incistä löytyy mm. ruusunmarja-, purasruoho- ja avokadoöljyä. Tuoksussa on enemmän yrttiä ja laventelia kuin sitrusta, mutta tuoksu ei kuitenkaan ole mitenkään epämiellyttävä.

Honey & Beeswax-huulivoide tuntuu yllättävän samanoloiselta taannoin esittelemäni Goodyhoon huulivoiteen kanssa. Burrenin huulivoiteeseen on vain selkeästi käytetty enemmän mehiläisvahaa, koska koostumus on jäykempi. Huulilla voide sulaa nopeaan ja levittyy hyvin. Kosteutustehot ovat ihan kohtalaiset, mutta voiteen kesto huulilla ei ole ihan huippuluokkaa.

Tuoksu on selkeän appelsiininen, joka incillä hyvin selittyy. Kosteuttava ainesosa on auringonkukkaöljy.

Burrenilta saa myös neljää erilaista palsamivoidetta, joista valitsin näin ekaksi kehäkukkavoiteen. Voide on mukavan paksua ja kosteuttavan oloista. Erilaisia öljyjä incistä löytyy jälleen ihan kiitettävästi. Tuoksu on hyvin hento ja hunajainen. Myös muita kolmea Burrenin palsamia tekisi mieli kokeilla.

Mukana tulleisiin hajuvesinäytteisiin en ole kunnolla vielä ehtinyt tutustua näiden ilmojen takia. Spring ja Summer Harvest-tuoksut ovat kuitenkin selkeästi kevyempiä kuin Ilaun ja Frond, jotka ovat kohtalaisen voimakkaita kukkaistuoksuja. Frond on näistä selkeästi makein. Sen verran tuoksuista kuitenkin tykkään, että varmasti joku näistä lähtee tilaukseen vielä jossain vaiheessa.

Burren Perfumerylta voi tilata kaikkia luomutuotteita ilman postikuluja. Sen lisäksi uutiskirjeen tilaamalla (joka ei sähköpostia kuormita kuin ehkä kerran tai kaksi vuodessa) saa ensimmäisestä tilauksesta 10 % alennuksen.

Vaikuttaako Burren Perfumery teistä kiinnostavalta?

Aurinkovoiteita tositestissä

Kävimme eilen siskon kanssa peräkonttikirppiksellä myymässä nurkkiin kerääntyneitä tavaroita. Aurinko porotti lähes pilvettömältä taivaalta koko päivän ja koska pöydälle ei oikein voinut kääntää selkäänsä, oli auringolle altistuminen aika "yksipuoleista". Onnistuin viime kesänä samanlaisissa olosuhteissa polttamaan dekolteeni niin viimeisen päälle, ettei iho ole siitä oikein vieläkään toipunut. Tänä vuonna siis yritin viisastua vahingosta ja rasvata sitten oikein viimeisen päälle.

Naturisimon kesätestisetin mukana oli juuri sopivasti tullut muutama aurinkovoide, jotka pääsivät nyt testiin. Tuotteet olivat Green People-sarjan Sun Lotion SPF 15 ja 25 ja Hurraw'lta Sun Balm-huulivoide. Kasvojen ihon suhteen päätin pelata varman päälle ja käyttää keväällä ostamaani Louis Widmerin Extra Sun Protection-aurinkosuojaa.

Green Peoplen SPF 15-voidetta käytin jaloille. En muista, että jalkani olisivat koskaan palaneet, joten uskalsin laittaa niihin tätä kohtuullisen kevyttä aurinkosuojaa. Muualla vartalolla 15:n kerroin olisikin ollut ihan yhtä tyhjän kanssa. Sen tehot eivät olisi ikinä riittäneet. Suojaava aine on tässä muuten titaanidioksidi.

SPF 15-voide kiinnosti minua myös siksi, että tässä on jonkinlainen luonnollinen ruskettumista edistävä aine mukana. Siis häh? Voide sekä suojaa auringolta, että altistaa sille, jotta ruskettumista tapahtuu? Noh, koska sääreni eivät ole ikinä myöskään ruskettuneet, en odottanut tältä liikoja.

Voide oli luonnonkosmetiikan aurinkosuojien tapaan aika tuhtia tavaraa. Sen sai kuitenkin levittymään ihan kohtuullisesti, joskin ihan pakostakin tätä kului aikamoinen määrä pelkästään säärien iholle. Olipahan suojateho parempi. Valkaisevaa vaikutusta en voiteella huomannut. Voiteen imeytyminen ei ollut kovin nopeaa, mutta tahmaisuus hävisi ennen pitkää. Kumpikaan Green Peoplen voide ei tuoksunut juuri miltään, mistä plussaa.

Lopputulos oli lopulta +/- nolla. Eli ei tapahtunut ruskettumista, mutta en palanutkaan. Kelpaa minulle.

Green Peoplen SPF 25-voidetta sen sijaan levitin käsivarsiin, jotka ovatkin sitten jo vähän herkempiä palamaan. Titaanidioksidia on tässäkin.

Voide oli aika tönkköä edelleen, mutta muuttui iholla jännän vesimäisen tuntuiseksi ja levittyi itse asiassa paremmin kuin SPF 15. Käytin toiseen käteen vahingossa vähän jo liikaakin voidetta ja valkoisuus selkeästi jo näkyi. Voide ei imeytynyt ihan hetkessä ja alkoi rullaantua jos liikaa hieroi.

Tehot eivät tässä yllättäen ihan riittäneet. Ranteeni selkeästi punersivat iltapäivään mentäessä, joskaan eivät suoranaisesti kuitenkaan palaneet.

Kumpikaan Green Peoplen voide ei oikein tehnyt minuun niin hyvää vaikutusta, että ostaisin näitä täyskokoisena.

Widmer sen sijaan ei pettänyt. Käytin Louis Widmerin Extra Sun Protection-voidetta kasvoille, kaulalle, niskaan ja dekolteelle, eli paikoille, jotka minulla aina kärähtävät.

Voide oli taas vahvaa, mutta levittyi aika hyvin. Imeytyminen sitten kestikin pienen ikuisuuden. En jaksanut vartoilla vaan levitin meikkipohjan (Lily Lolo) aavistuksen nahkealle iholle. Yllättäen ongelmia ei kuitenkaan ollut vaan Widmer ja Lily Lolo tulivat hyvin juttuun. Suojaava aine tässä taitaa olla kemiallinen (oksibentsoni).

Teho riitti oikein hyvin, vain huonosti rasvatut paikat hieman punoittelivat iltapäivällä.

Hurraw!'n aurinkosuojan sisältävä huulivoide pääsi myös tehokäyttöön. Huuleni eivät ainakaan tuntuneet reissusta kärsineen, joten kaipa tämä tehosi. Tosin tämä on ainoa voiteista, jota ylipäätään päivän mittaan lisäilin (tiedetään, tiedetään, aurinkovoiteita ei pitäisi levittää vain sitä yhtä kertaa ja toivoa parasta). Lisäystarve johtui kyllä ihan vaan siitä, että huulivoide ei oikein tahtonut kosteuttaa tarpeeksi.

Kaiken tämän olen valmis antamaan Hurraw'lle anteeksi, koska tuoksu tässä on suorastaan jumalainen! Tämä nimittäin tuoksuu ihan Fazerinalle ja Jaffa-kekseille, nam! Hurraw'n huulirasvoissa näyttää olevan vaikka minkälaista makuvaihtoehtoa, joten pakkohan niitä muitakin on vielä kokeilla.

Miltäs näytti? Oletteko kokeilleet luonnonkosmetiikan aurinkosuojia? Minkä aurinkovoiteen nimeen ylipäätään vannotte?

Loppuneet: toukokuu 2014

Kesä on täällä, jee! Aika pistää kevät siis pakettiin. Toukokuun loppuneiden saldo näyttää tällä kertaa tältä:

Sentään muutakin kuin kokeilukokoja tässä kuussa ja varmaan blogihistorian ensimmäinen huulirasva!

Aloitetaan suoraan sieltä huonoimmasta päästä. Yves Rocherin 400 ml:n jättipönikässä olevaa Yellow Peach-suihkugeeliä olen yrittänyt kulutella jo varmaan tammikuusta. Siitä huolimatta, että käytin sitä lähes joka päivä, se loppui vasta nyt. Ei enää näin isoja purkkeja siis tähän huusholliin, vaihtelua kaivataan! Ongelma tässä suihkugeelissä oli sen tuoksu. Olen nyt kolmatta YR:n suihkugeeliä käyttämässä ja niissä kaikissa tuoksu on ollut jotenkin omituinen. Yellow Peachissa se oli oudon pistävä.

Tuoksuongelmia oli myös Aussien Miracle Moist-shampoolla ja hoitoaineella. Näistä ovat monet tykänneet ja olivathan ne hiustenpesuaineina ihan peruskamaa. Hiusteni tämän keväistä sähköisyyskohtausta ne eivät kuitenkaan pystyneet taltuttamaan. Syy, miksi en Aussiesta tykännyt, oli yksinkertaisesti hajusteen määrä. Varsinkin tuossa shampoossa se oli jotain aivan järkyttävää! Shampoo ehti hajustaa kasan paperinenäliinoja, muutaman muun pahvipakkauksen ja tyhjänä vielä koko vaatehuoneen! Aivan käsittämätöntä! Ei näitä enää ikinä.

Lumenen Radiant Touch Raikastavan puhdistusvoiteen olen ostanut joskus jostain alesta. Se toimi ihan hyvin, oli miellyttävää käyttää, eikä ärsyttänyt ihoani. Kovin paljoa en raikastusta huomannut. Putsari oli yllättävän riittoisaa. Voi tosin olla, että olen viimeinkin oppinut käyttämään putsareita kohtuudella.

Louis Widmerin Skin Appeal-kuorintavoide tuli Livboxista. Siinä ei mielestäni ollut mitään kovin ihmeellistä. Ihan kohtuu hyvin se toimi, tosin kuorivat rakeet tuntuivat väliin jopa raapivan ihoa. Tuskin ostan tästä täysikokoista purkkia, koska samankaltaisia kuorintoja on niin paljon muitakin.

Kuukauden kosmetiikkaosio oli ihan kiitettävä. Helena Rubinsteinin ihana Lash Queen Sexy Blacks-ripsiväri loppui minulta nyt viimeisen kerran. Syystä, josta blogiinkin vielä tässä joku päivä kirjoitan, on Helenan ja minun nyt erottava. Nyyh! Ikävä tulee, mutta ei auta muuta kuin toivoa että maailma muuttuisi ja voisimme Lash Queenin kanssa jälleen palata yhteen.

Lumenen CC-peitevoide kesti lähes päivittäisessä käytössä hyvinkin puoli vuotta. Peittotehohan tässä on korkeintaan keskinkertainen, mutta peitti punoituksia ihan tarpeeksi hyvin minun makuuni ja oli ennen kaikkea helppo käyttää. Näppyihin CC:n tehot eivät riittäneet. Olen ostanut kuitenkin jo uuden purkin.

Labellon Camomile & Calendula-huulirasva on yksi lemppareistani ja tätä löytynee jemmoista vielä muutama putkilo lisää.

Kiva saldo toukokuussa, saa nähdä, mitä kesäkuu tuo tullessaan!

(Vielä on muuten 23 tuntia aikaa ilmoittautua arvontaan!)