keskiviikko 24. kesäkuuta 2015

Vuosi eläinkokeettomana

Täällä taas! Miten tuo aika onkin niin kortilla nykyään? Tähän aikaan kuusta (tai siis, köh, kuun ensimmäisenä postauksena) olen yleensä tehnyt katsauksen loppuneisiin tuotteisiin, mutta se saa nyt tällä kertaa jäädä odottamaan pikavauhtia lähestyvää heinäkuuta.

Sen sijaan ajattelin viimeinkin kirjoittaa teille raporttia ensimmäisestä eläinkokeettomasta vuodestani. Nähtävästi jutun kirjoittaminen on helpommin sanottu kuin tehty, koska olen tätä kirjoitusta nyt leiponut tässä jo useampaan otteeseen ja aina tuloksena tahtoo olla romaani. Nähtävästi voisin lörpötellä aiheesta loputtomasti.


Jos tiivistäen kerron syyt miksi tähän lähdin, niin oikeasti kuvittelin, että kosmetiikan testaaminen eläinkokeilla oli kuollut ja kuopattu jo joskus silloin 90-luvun paikkeilla, kun asiasta paljon kohistiin ja kosmetiikkamerkit kilvan julistautuivat eläinkokeettomiksi. Nyt uudestaan kosmetiikasta kiinnostuttuani otin asiasta paremmin selvää ja totesin, että eläinkokeilla testaus käsitykseni vastaisesti porskuttaa eteenpäin ja voi oikein paksusti. Asiassa on suoraan sanoen viime vuosikymmenen aikana menty aimo harppauksin taaksepäin, kiitos etenkin Kiinan.

Olen hyvin periaatteeton ja leväperäinen ihminen, mutta eläinten (täysin turha) kärsimys vaan tuntuu olevan asia, jota en näköjään tahdo kestää. Koska maailmaa en kuitenkaan pysty yksin muuttamaan, päätin kuitenkin muuttaa kulutustottumuksiani ja siirtyä eläinkokeettomiin tuotteisiin.


Muutos oli itse asiassa yllättävän helppo. Asiaa helpotti se, että rakastan edullista kosmetiikkaa, joka hyvin usein on myös eläinkokeetonta. En kuitenkaan sano, ettenkö olisi vähän aikaa itkenyt esim. Guerlainin ihanien kokoelmien perään. Heikko hetki iski talvialeissa, kun kuulin, että Guerlainin joulupalettia olisi jostain saanut hyvään hintaan. No ei onneksi sitten kuitenkaan saanut, joten jäi sekin ostamatta. Selektiivistä kosmetiikkaa ei ole mahtavia ripsivärejä lukuunottamatta muuten tullut kovinkaan paljoa ikävä. Halvemman kosmetiikan kanssa saa yleensä rahoilleenkin parempaa vastinetta.

Isompi haaste on oikeastaan ollut kaikki kodinhoitoon liittyvät kemikaalit, jotka nekin vaihdoin eläinkokeettomiksi parhaan taitoni mukaan. Vaikeaa hommasta tekee se, että kodin kemikaalien puolella mitään eläinkoekieltoja ei ole senkään vertaa ja kuka testaa mitä missäkin on jokseenkin vaikeasti selvitettävissä oleva asia. Onneksi kuitenkin on BUAVin listat, mutta vaikka kosmetiikkani eläinkokeettomuudesta voin olla kohtuullisen varma (tai niin varma kuin alati muuttuvasta asiasta nyt yleensä voi olla), liikutaan kodin kemikaaleissa silti selkeästi harmaammalla alueella.

Myös hammasharja meni uusiksi, koska jos ei se Pepsodentin tahna käy, niin ei kai sitten harjakaan.

Edelleen hakusessa on kuitenkin se viemärinavaaja, eikä Ecoverin tiskikonetabletit ole vakuuttaneet tehollaan. Olen jopa harkinnut tietoista lipsahdusta takaisin Fairyn puolelle, mutta katsotaan nyt vielä. Muuten eläinkokeettoman vuoden syntilista on pysynyt yllättävän lyhyenä. Epätoivoissani olen ostanut vain yhden Head & Shouldersin ja sitten muuten vain en voinut vastustaa Urban Decayn Vice 3-palettia. Sinänsähän UD:lla on BUAVin sertifikaatti, mutta ainakin toistaiseksi yritän pysyä erossa myös firmoista, joiden emoyhtiöt testaavat. Myös eläinten ruoat ovat, jotenkin jännää ja silti kovin loogista, hyvin laajalti testattu eläinkokeilla, mutta en ole raaskinut lähteä muuttamaan tuon koiran viimeiset 10 vuotta tasan samana pysynyttä ruokavaliota.

Eläinkokeettomuudesta on ollut myös odottamattomia hyötyjä. Koska päätökseni sulkee ostoslistoiltani pois aika kätevästi lähes kaiken selektiivisen kosmetiikan, olen todennäköisesti onnistunut tämän myötä välttämään myös täydellisen konkurssin. Eipähän tarvitse enää ostella kalliita Diorin paletteja, eikä siellä Tampereen Stockalle avatulla MACin pisteelläkään ole tarvinnut paljoa roikkua.

Vuosi on siis mennyt ohi vauhdilla ja myös yllättävän vaivattomasti. Eläinkokeettomiin tuotteisiin siirtyminen on vaatinut jonkin verran paneutumista, asioiden kyselyä firmoilta ja tiedon kaivamista netistä. Kauppareissulla on kuitenkin ollut jopa helpottavaa, kun ihan kaikkia maybellinejä ei ole tarvinnut mukaansa haalia (ne hamstrausgeenit taas...). Mistään en ole kokenut jääväni paitsi, koska kyllä siihen eläinkokeettomaankin kosmetiikkaan saa itsensä ihan kätevästi hukkumaan.

Seuraavassa postauksessa voisin nyrjähtää blogin alkuperäisestä aiheesta vielä enemmän sinne lifestylen puolelle ja kertoa, mihin olen viime aikoina aikaani niin kuluttanut, että sitä ei ole blogille paljoa liiennyt. Palaan siis pikimmiten asiaan, jos vain suinkin ehdin :D

lauantai 30. toukokuuta 2015

Mitä kuuluu pannutushaasteelle?

Hyppäsin maaliskuussa mukaan meikkituotteiden pannutushaasteeseen, jossa on tarkoitus käyttää loppuun tietty määrä meikkituotteita. Valitsin omista varastoistani 10 tuotetta, jotka joko haluaisin nurkista pois tai jotka muuten jäisivät vähälle käytölle.


Olen ollut haasteelle kohtalaisen uskollinen, koska lähes kaikki haastetuotteet ovat olleet käytössä maaliskuusta lähtien lähes päivittäin. Toisista on tullut suosikkeja ja toisiin olen vähitellen jo kyllästymässä. Haastetuotteiden alkuperäisen tilan voi käydä tsekkaamassa aloituspostauksesta.



Valitsemistani tuotteista olen ehkä suurimmalla raivolla käyttänyt IsaDoran Nude Essentials-palettia. Melkein pidin pienet bileet, kun sain vihdoin pohjan näkymään tuossa yhdessä luomivärinapissa. Paletilla saa aikaan tosiaankin neutraaleja meikkejä. Edelleenkin olen sitä mieltä, että pigmenttisyys tässä paletissa on jopa keskitason alapuolella. Ero on erittäin selkeä, kun tämän äärestä hairahtaa muihin tuotteisiin. En siis jää suremaan paletin perään kun se joskus ehkä loppuu.

Too Facedin kolmikon poskipuna on ollut ahkerassa käytössä ja siinä tuskin käytön jäljet näkyy... Saa nähdä minä vuonna saan tämän käytettyä loppuun. Kahta luomiväriä olen käyttänyt laiskemmin. Shiron Zero on ollut muutamaan kertaan käytössä ja sen kulumista ei juurikaan huomaa. Tekemistä siis piisaa näissä vielä!


Haasteen myötä varjostukset ovat tulleet osaksi meikkirutiiniani ihan uudella tavalla. Syynä siihen on tuo Lumenen aurinkopuuteri, joka todellakin on tarpeeksi hailakkaa vaalealle iholleni. Puuterissa on ihan kiva kuoppa, joskin tämänkin kuluminen on yllättävän hidasta. Vielä tuskaisempaa on Lumenen hohdepuuterin kuluminen. Siinä näkyy sentään käytön merkkejä, jos oikein tarkkaan katsoo. Karu totuus taitaa kuitenkin olla, että puuterin reunasta on lohjennut enemmän tuotetta putoamisen seurauksena, kuin mitä olen tätä oikeasti käyttänyt.


Too Facedin poskipunan kaverina olen käyttänyt IsaDoran voidemaista poskipunapuikkoa ja tämä on ihan huippuhyvä tuote! Poskipunan pysyvyyteen saa ihan eri lailla pitoa, kun laittaa tätä alle. Onneksi samaa tuotetta on minulla vielä toinenkin tuubi ja vastaavia tuotteita löytyy muitakin, joihin voi siirtyä poskipunan loputtua. Puikko on ihan mukavasti käytössä jo kulunut.

LilyLolon huulipuna on näistä varmasti törkyisimmässä kunnossa. Huulipuna näyttää puoliksi sulaneelta ja se on jo kerran katkennut juurestaan. Huulipuna onneksi loppuu varmasti ensimmäisenä, enkä jää sen perään suremaan.

Lumenen pohjustaja ei sen sijaan tunnu kuluvan millään, koska en muista sitä ikinä käyttää! Taas ryhdistäytymisen paikka.


Voidemaisen poskipunan lisäksi olen ihastunut Pixin peiteväriin, joka on tosi hyvä silmänalusille. Peitevoide tulee takuulla käytettyä loppuun, oli haastetta tai ei. Sen lisäksi IsaDoran Shadow Liner on osoittautunut yllättävän käteväksi. Rajauskynää voi myös teroittaa, mutta noin tylpässä muodossaankin tällä saa ihan hyvin ohutta rajausta aikaiseksi.

Ehkä näistä kaikista siis ennen pitkää pääsee eroon. Kuinka teidän haasteenne sujuvat?

maanantai 25. toukokuuta 2015

Madridin tuliaiset

No niin! Tämäkin blogi on back in business. Madridin matka oli oikein mukava. Kolme päivää perillä oli ihan maksimi, mitä museoita ja kauppoja jaksoi kierrellä. Tulopäivänä hellettä oli mahtavat 35 astetta, seuraavanakin päivänä taisi mittari kohota 34 asteeseen. Sen jälkeen lämpötila viileni järkevämmäksi lähelle 25:ttä. Onneksi koko ajan kuitenkin tuuli, joten lämpötilat kuulostavat paljon hurjemmilta kuin ne oikeasti olivat.

Kosmetiikkaostoksiakin tuli tietenkin tehtyä. Tosin tällä kerralla en päässyt lähellekään niitä Berliinin kasoja, mikä lienee pelkästään vain hyvä asia. (Tosin tässä kohtaa ei varmaan kannata mainita, että rahat kuluivat sen sijaan laukkuihin.)


Bodybell-kauppoja oli useampia pitkin keskustaa. Bongasin sieltä ilokseni I <3 Makeupin eli Makeup Revolutionin sisarbrändin tuotteita, joita oli hauskaa päästä vihdoin livenä hiplailemaan. Kaupasta olisi myös saanut mm. Essenceä, mutta se nyt ei tällä kertaa oikein iskenyt. Bodybellet vaikuttivat muuten vähän paikallisilta Kickseiltä. Selektiivisen kosmetiikan ja hajuvesien lisäksi näitä halpismerkkejä löytyi myös.


Paleteista korkkasin paikan päällä jo tuon Parental Advisoryn, jossa on ihan odotetusti oikein loistava pigmentti. Olen nyt viimeiset pari kuukautta käyttänyt pannutushaastepalettiani eli IsaDoran Nude Essentialsia lähes joka päivä ja sen jälkeen oikeasti aika moni luomiväri on ihan superpigmenttinen. Parental Advisorya oli siis suorastaan ilo käyttää, kun luomiväri jopa näkyi johonkin. Sen verran voisin omia ostoksiani kritisoida, että tuli sitten taas ostettua tämmöinen nude-henkinen paletti nro n.


Kikossakin oli tietenkin pakko käydä! Niitä löysimme siitä ydinkeskustasta ihan kaksin kappalein. Esillä oli useampaakin kausikokoelmaa, mutta niissä ei ollut mitään tarpeeksi spesiaalia, joten päädyin Kikossa vain alelaarien äärelle.


Nämä Infinity-merkkiset yksittäisnapit olivat kaikki puoleen hintaan. Lieneekö joku uudistus tulossa sitten tai jotain. Valitsin sävyistä mielenkiintoisimmat.


Tässä vielä swatchit näistä väreistä.

Madridista toki löytyi lukemattomia muitakin kosmetiikkakauppoja. MACin pisteitä oli useampia. Inglotkin tuli bongattua, samoin Flormar. El Corte Inglésistä sai selektiivistä kosmetiikkaa vaikka minkälaista ja esim. Collistaria. Odotin kuitenkin ensimmäistä Sephoran reissuani kuin kuuta nousevaa ja niinhän siinä kävi, että koko homma oli aikamoinen pettymys. Ydinkeskustassa oli yksi Sephora El Corte Inglésin yhteydessä ja yksi oma kauppa. Näistä ei kuitenkaan saanut mitään kovin erikoisia merkkejä. Too Faced, NARS ja Urban Decay toki löytyi, mutta oikeastaan ainoastaan Marc Jacobs ja Sephoran oma merkki olivat sellaisia, joita ei Suomeen ihan helposti saa edes tilaamalla (paitsi jos haluaa maksaa tähtitieteellisiä postikuluja). Koska en näitä merkkejä kuitenkaan käytä, eikä Too Facedin uusimpia kokoelmiakaan missään näkynyt, poistuin Sephorasta tyhjin käsin.


Kikossa sentään oli kaikkea nättiä lisääkin. Alehyllystä löysin itselleni jälleen yhden luomiväripaletin, ihan pätevän oloisen kaksipäisen silmämeikkisiveltimen ja tuollaisen stain-tyyppisen värin, jota voi käyttää sekä poskille, että huulille. Tosin tuotteessa on enemmän kiiltoa kuin väriä ja se onkin kai tarkoitettu enemmän korostustuotteeksi.


Tässä vielä nämä swatchattuna. Luomiväripaletin kultainen persikka on aivan uskomattoman ihana. Mattaiset violetti ja musta sen sijaan aikas jauhoisia. Täytyy kokeilla, miten tämä käytössä pelittää.

Sellaisia terveisiä reissun päältä! Onneksi nyt ei tosiaan ole näköpiirissä mitään pippaloita, reissuja tai muitakaan menoja. Saa vihdoin olla vaan.

lauantai 9. toukokuuta 2015

Loppuneet: huhtikuu 2015 ja muut kuulumiset

Tuntuu, että yhdessä jos toisessa blogissa on viime aikoina saanut lukea siitä, kuinka toukokuu on yllättänyt menoillaan ja kiireillään. Asia ei ole kovin erilailla tässäkään blogissa, koska viikot ja etenkin viikonloput ovat täynnä kaikenlaisia kissanristiäisiä ja muita erinäisiä tapahtumia. Ensi viikolla olen kaiken huipuksi lähdössä puoleksi viikoksi Madridiin. Joten jos blogi vaikuttaa nyt aika hiljaiselta, niin se johtuu ihan tästä. Aikaa ei vain ole, mutta toivottavasti loppukuusta taas helpottaa.

Kaikenlaisia postausideoita olisi mielessä senkin edestä, mutta etenkin kuvien ottaminen hyvän valon aikaan tuntuu olevan nyt jotenkin ihan mahdotonta. Posti toi mukanaan Sleekin viimeisimmän I-Divine paletin Del Mar Vol II:n, jota olisi hauskaa esitellä täälläkin. Sen lisäksi tässä kuussa on kulunut vuosi siitä kun päätin siirtyä eläinkokeettomiin meikkeihin ja kodinhoitotuotteisiin ja ajattelin raportoida projektin onnistumista.

Kuva lavastettu. Olin laiska ja tungin täytteeksi pohjalle lankakerän.

Hiljattain minulta pyydettiin myös katsausta meikkikokoelmiini. Tavaraa on oikeasti niin paljon, etten edelleenkään tiedä kuinka niitä kehtaa esitellä, mutta jos kuvaisin ne tavararöykkiöt vaikka vähän kauempaa, niin ehkei näyttäisi niin pahalta... Meikkausta harrastuksena on käsitelty hiljattain useammassakin blogissa, joissa on kaikissa taidettu tulla siihen tulokseen, että kosmetiikkabloggaajan kulutustottumukset ovat aika eri sfääreissä jos noin keskivertokuluttajaan verrataan. Itselleni tämä toi mieleen yhden ostosreissun Kicksiin, jossa sain (liikaa ostettuani) kaupan päälle tosi kivan punaisen meikkilaukun. Myyjä sitten vain kommentoi siihen jotain sen suuntaista, että tämä on tosi kiva laukku, kun tässä voi vaikka säilyttää kaikkia meikkejä hyvässä järjestyksessä. Niin noh, en sitten kehdannut sanoa, että todennäköisesti saisin pussukan täytettyä pelkästään omistamillani shampanjanvärisillä korostuspuutereilla.


Jos varsinaiseen päivän aiheeseen palataan eli loppuneisiin tuotteisiin, niin tässä kuussa ne olivat aika tylsät.

Marilou Bio alkaa vihdoin vetelemään viimeisiään. Tietääkseni tätä on enää yksi purkki jäljellä, jes! Madaran Purifying Foam vaahtoputsaria esittelin helmikuussa. Tykkäsin tästä loppuun saakka. Voisin ostaa lisää, jos akuutti putsaripula joskus iskisi. Alkuperäisestä Hurraw!-satsista loppui se viimeinen, eli kookoksenmakuinen huulirasva. En tähän makuun oikein tykästynyt. Hurraw! ei muuten tästä huushollista pääse loppumaan, koska uusia on haalittu. Nyt on käytössä suklaa ja se on aikas kiva. Maybellinen Super Stay 24-peitevoiteen heitän muuten vain pois, koska se on pyörinyt meikkihyllylläni jo toista vuotta ja muut peitevoiteet ovat tämän sittemmin syrjäyttäneet. Voide oli ihan kohtuullisen peittävää.

Palataan siis loppukuun puolella uudella innolla taas asiaan!

maanantai 20. huhtikuuta 2015

Parit ostokset

Nähtävästi pannutusprojekti, kosmetiikkaähky tai joku muu on viime kuukausina todella tehokkaasti hillinnyt osteluinnostusta, koska kovin paljoa en ole uutta kosmetiikkaa kotiin kantanut. Muutamaan IsaDoran tuotteeseen olen silti tässä haksahtanut, toiset uutuuksia ja toiset mukavassa alessa.


Ostoskoriin päätyivät tällä kertaa kaksi IsaDoran Twist-Up Matte Lips-huulikynää Sokokselta ja kaksi Eye Shadow Trio-palettia Prisman alesta.


IsaDoran mattapunien valikoima laajeni nyt kevään aikana, kun merkki toi myyntiin muutaman aiempaa tummemman sävyn. Jätin suosiolla sen pinkin version kauppaan, joka näytti kokeiltuna aikas hurjalta. Minulla on muutenkin vähän ongelmaa näiden punien kanssa siinä mielessä, että sävyt ovat jopa niissä aiemmissa nude-versioissa jotenkin todella voimakkaita ja huomiotaherättäviä. Tämä taas aiheuttaa sen, etten tahdo osata näitä oikein käyttää missään. Mutta tosiaan uusia oli silti hankittava :D Sävyt ovat punainen Raving Red ja oranssi Orange Pop.

IsaDora uudistaa ainakin nelikkopalettinsa tänä keväänä. Niiden uusia versioita jo kaupoissa tiirailin, mutta ihme kyllä yksikään ei vielä lähtenyt matkaan mukaan. Siellä olisi kyllä ollut yksi paletti, jossa oli mm. aika räväkän oloinen fuksia. Mutta katsotaan. Tampereella olivat Kalevan Prismassa laittaneet puolen hinnan aleen samalla kaikki nelikot ja kolmikot. Myös talven nudekokoelma oli melkein kokonaan alennuksessa. Itse valikoin mukaani jostain syystä taas nudesävyjä sisältävät Cool Brows- (vaaleampi) ja Havana Browns-paletit (tummempi). Miksi kuvittelen tarvitsevani jälleen uusia nudesävyjä on minullekin täysi mysteeri. Mutta tuossa ne nyt ovat, kun halvalla sai.


Tässä vielä sävyt kädelle kokeiltuna. Cool Browns yllä, Havana Browns alla, huulikynissä yllä Raving Red ja alla Orange Pop. Huulikynät ovat todella intensiivisiä ja varsinkin tuo Havana Browns-paletti miellyttää erityisesti silmää.

Millaisia ostoksia te olette viime aikoina tehneet?

tiistai 14. huhtikuuta 2015

Hei, olen supermuodikas!

Kuka olisi uskonut!

Ostin tänään Trendin ihan vaan siksi, että kylkiäisenä tuli Make Up Storen luomiväri kivassa kevätsävyssä Mint Julip. Lehteä selaillessani totesin, että eipä ole asiat paljoa muuttuneet siitä, kun vuosi sitten viimeksi jonkun muotilehden ostin. Kauneusosiot ovat edelleen blogeista pari kuukautta myöhässä ja muotihan minua ei tunnetusti juuri kiinnosta (Terveisin nimimerkki "Käytän päivittäin lenkkareita, jotka ovat rikki ainakin kolmesta kohtaa, mutta niin mukavat!")

Virheetön, meikkaamaton iho on taas muodissa, joka on sinänsä ikävä juttu meille ikuisesti näppynaamaisille. Eipä tästä vaan silkoista saa, vaikka kuinka naamarasvoissa uisi (Terveisin nimimerkki "Kai huomasitte viime postauksen au naturel ihohuokoset?")

Sitten se kuitenkin iski silmään. Se ainoa artikkeli, joka sai minut tuntemaan itseni ihan supertyylikkääksi! Nimittäin hiukseni ovat tietämättäni tasan viimeisimmän muodin mukaiset!


Voisi suorastaan sanoa, että olen ollut aikaani edellä, koska viimeisin kampaajareissuni taitaa olla jo vuodelta, öö, 2013? Ehkä? Joo-o, kyllä sitä nyt kelpaa tätä pehkoa kylillä leyhytellä. Suoraan catwalkeilta!


Siinä hiusselfieitä ottaessani kiitin muuten taas sitä, että asun kerrostalon kolmannessa kerroksessa ja viereinen talo ei ole ihan lähellä. Olisi muuten saattanut näyttää jokseenkin kummalliselta se poseeraus, kun väänsin itseäni milloin mihinkin asentoon, että sain edes jonkinlaisia hiuskuvia aikaiseksi (mm. varpaillaan jääkaapin vieressä vyötäröstä taittuneena, pienessä kierrossa, että sain tuon hiuskuvan kuvattua jääkaapin kätevänvalkoista ovea vasten). Voi tätä bloggaajan elämää!


Viimeisenä vielä kuva Mint Julipista. Sävy on kiva, hieman glitterinen vaalean sinivihreä.

Onko teille käynyt niin, että olettekin ihan vahingossa noudattanut viimeisimpiä muotivirtauksia? Vai noudatatteko niitä kenties ihan tarkoituksella?

sunnuntai 12. huhtikuuta 2015

Blascon punia

Blogeissa on viimeisen puolen vuoden aikana tuntunut kiertävän pienimuotoinen Joe Blasco-innostus. Minulle (kuten varmaan monelle muullekin) Joe Blasco on aina ollut jokseenkin "tätimäinen". Hyvin pelkistetyt pakkaukset ja 80-lukua henkivät mainoskuvat ovat omalta osaltaan edistäneet tätä mielikuvaa. Asiaa ei auta sekään, että ainakin Tampereen Sokoksella Joe Blascon tuoteständi tuntuu olevan ikuisen pölyn peitossa. Eli eivät ne Blascon tuotteet oikein muillakaan aiheuta hipelöimishaluja.


Sen jälkeen kun siirryin eläinkokeettomaan kosmetiikkaan, olen Blascon tuotteisiin tutustunut paremmin. Se kun on käytännössä ainoa selektiivinen merkki, jonka tuotteita ylipäätään pystyn ostamaan, kiitos Joe Blascon BUAV-sertifioinnin. Huulipunista ja poskipunista olen löytänyt monia uusia suosikkeja. Luomiväreistä olen toistaiseksi onnistunut pysymään erossa. Syynä on niiden korkea hinta (päälle 30 e/luomivärinappi (!!)) ja se, että vaikka luomivärejä kuinka kehuttaisi pigmenttisiksi, niin paljon halvemmalla saa kuitenkin ihan yhtä hyvää myös muualta.

Vasemmalta: True Red, Cherry, Sunset, Heather, Mia, Bella

Huulipunien koostumuksesta kuitenkin pidän sen verran paljon, että olen niitä erinäisistä aleista ostellut itselleni nyt muutaman ja ajattelin esitellä kokoelmani teillekin.

Blascon huulipunia on neljänä eri koostumuksena (Velvet, Matte, Shimmer ja Sheer). Sen verran tarkkaan en tosin ole suomalaista valikoimaa katsellut, että onko näitä kaikkia saatavilla myös meillä. Omat punani ovat kaikki Velvet-laatuisia, paitsi tuo Bella, joka on Shimmer.

Punat levittyvät todella vaivattomasti, eikä näiden kanssa tarvitse juuri kikkailla saadakseen siistiä jälkeä aikaiseksi. Jopa tuo True Red levittyy huulille ilman rajauskynää yllättävän siististi. Punat pysyvät hyvin paikoillaan, eivätkä minulla käytössä ole mitenkään selkeästi karkailleet juonteisiin. Huulipunan pysyvyys on kohtuullisen hyvä. Minun skaalallani se käytännössä tarkoittaa sitä, että nämä selviävät kahvitunnista, mutta eivät enää ruokatunnista, josta tosin ei ole mikään muukaan puna vielä selvinnyt (koska hankaan huuliani aina syödessäni paperilla oikein kunnolla). Huulipunat myös maistuvat hyvälle! Siitä pitänee huolta suhteellisen suuri sokerin määrä koostumuksessa. Nämä ovat nimittäin erittäin makeita.


Shimmerinen Bella on toistaiseksi jäänyt minulla vähemmälle käytölle. Tämä on ehkä hieman liian haalea minun makuuni. Kiiltoa sen sijaan todella löytyy ja sävy sopisi oikein hyvin kesään ja voimakkaan silmämeikin kaveriksi.


Mian sävy on hyvin lähellä huulteni omaa sävyä. Todella kiva nudesävy siis, joita minun täytyisi opetella käyttämään enemmänkin.


Oranssihtava Heather kuuluu taas sarjaan rakkauspunat. Tämä on Sunsetin ohella huulipunista ehdoton suosikkini. Jotenkin tämmöiset rusehtavan-oranssinvivahtavat punat vaan sopivat kasvoilleni todella hyvin. Lisäksi minulle ei tule näiden kanssa sellaista tunnetta, että huulipuna olisi jotenkin huomiotaherättävän voimakkaan sävyinen. Heatherin kanssa olo on siis varsin kotoisa.


Sunset on vielä Heatheria astetta voimakkaampi, mutta pysyy silti hyvin mukavuusalueella. Ihana ja helppo tämäkin.


Cherry alkaa sitten jo mennä sinne rajoille, että onko tämä arkimeikissä jo liiankin näyttävä (siis minun makuuni). Jostain syystä sävy näyttää itse hylsyssä aika kiltiltä ja ehkä hieman mitäänsanomattomalta, mutta annas kun tämän levittää huulille! Väri tosiaan on kirkkaan kirsikkaisen punainen ja tässä on oikein mukava kiilto. Näissä kuvissa sävy ei pääse täysin oikeuksiinsa, se on oikeasti syvempi.


True Red taas menee sarjaan, "pakko hankkia, kun muillakin on". Tämä sävy on jo useaan kertaan muissakin blogeissa esiintynyt ja kun sävyä niin kehuttiin klassisen punaiseksi, niin täytyihän se itsellekin haalia. En ole tosin uskaltanut tätä vielä kertaakaan käyttää! Olen kirkkaiden huulipunasävyjen käytössä siis aika arka. Muuten True Red oli ilahduttavan helppo levittää, kuten jo aiemmin mainitsin. Ilman rajaustakin tällä saa pienellä vaivalla siistiä jälkeä aikaiseksi, kuten kuvasta näkyy.

Ylärivi vasemmalta Bella, Mia, Heather. Alarivi Sunset, Cherry, True Red

Tässä on vielä kaikki sävyt kädelle kokeiltuna. Varsinkin True Redissä pigmentti on aika huima.

Onko teillä suosikkeja Joe Blascon punissa tai ylipäätään sarjan muissa tuotteissa?
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...