Yllättävän hyvä silmämeikinpoistoaine

... eli minä ja Rocherin Yves.

Seuraava tuotesuosittelu on tuskin mikään uutinen niille, jotka ovat kosmetiikkablogeja jo pidempään kolunneet. Tämä tuote on tainnut esiintyä jo useammassakin blogissa. Minulle on kuitenkin yllätys, että Yves Rocherilta tulee jotain näinkin toimivaa. Miksi asia on näin, siitä tuonnempana.

Olen nyt parisen kuukautta käyttänyt lähes päivittäin Yves Rocherin Purbleuet Express-silmämeikinpoistoainetta ja olen tykännyt. Aine on riittoisaa eikä jätä rasvaista tunnetta iholle. Tämän avulla voi hyvin pyyhkiä epäonnistuneet silmämeikintekeleet pois ja aloittaa samantien alusta. Meikinpoistoaine ei ole myöskään ärsyttänyt silmiäni, vaikka ne väliin tuntuvat ottavan nokkiinsa vähän kaikesta. Kaiken lisäksi tämä on yksi edullisimmista meikinpoistoaineista, joihin olen törmännyt. Yves Rocherin sivuilla hinta näyttäisi olevan tällä hetkellä 5 euroa. Näitä sai myös hiljattain ihan ilmaiseksi kaupan päälle. Mitään käytännön eroa en ole tämän ja taannoisen Helena Rubinsteinin meikinpoistoaineen välillä havainnut.

Myönnän sen, että syy suureen hämmästykseeni tämän toimivuudesta on ihan puhtaasti ennakkoluuloissa. Oikeastaan voisi paremminkin sanoa, että Yves Rocheriin liittyvissä mielikuvissa. Minulle nimittäin Yves Rocher on ihan viime kuukausiin asti edustanut aina jotain sellaista, mikä kuuluu lähtemättömästi nimenomaan teinivuosiin. Siihen elämänvaiheeseen, jossa määrä ehkä korvasi aika pitkälle laadun ja mitä halvemmalla jotain sai, sen parempi.

Myös ensimmäiset kosmetiikkamuistoni ovat hyvin Yves Rocher painotteisia: äidin Clea-parfyymipullo, joka tuoksui enemmän alkoholille kuin millekään muulle. Muutama suihkaus liikaa Karhunvatukka-hajuvettä ja kaverini ihmetteli lukion rappusissa, että mikä täällä oikein haisee. Minä. Shoppailureissut kavereiden kanssa, kun notkuttiin Yves Rocherin putiikissa ja ihasteltiin kaikkia purkkeja ja puteleita, samalla kun harmiteltiin sitä, että oltiin liian nuoria ryppyvoiteille. Ne kun olivat niin tyylikkään näköisiä. Ja ne kaupanpäälliset! Oliko mikään jännittävämpää kuin saada jotain ihan ilmaiseksi?

Lieneekö siis oikeasti ihme, että pyyhin koko Yves Rocherin pois muististani niin tehokkaasti yli kymmeneksi vuodeksi, että sen olemassaolo tuli minulle todella suurena ahaa-elämyksenä tänä syksynä. Mielikuvien muuttamisessa on tosissaan ollut tekemistä. Laivan kääntäminen "halpa, sekunda, epäluotettava"-ajatuksista pätevään ja toimivaan ei tapahdu ihan hetkessä. Asiaa ei kovasti edistä myöskään firman markkinointistrategiat. Luotettavuutta ei kovin paljoa lisää se, että tuotteet tuntuvat olevan jatkuvassa alennusmyynnissä ja kaupanpäälliseksi saa milloin mitäkin täysin kosmetiikkaan liittymätöntä "Made in China"-kamaa. Yves Rocher on myös yksi niistä harvoista isoista kosmetiikkamerkeistä, jotka eivät ole antaneet Paula Begounin arvioida omia tuotteitaan.

Rocher tuntuu kuitenkin panostavan tuotteisiinsa ihan yhtä paljon kuin mikä tahansa muu kosmetiikkamerkki. Halpa ei välttämättä tarkoita huonoa ja olen jo huomannut, että myös Yvesin tuotteista löytyy muutama varsinainen helmi, joita on jatkossakin ilo käyttää.

Jossain Yves Rocher on siis markkinoinnillaan onnistunut. En voi oikeasti sanoa, että minulla olisi mihinkään muuhun kosmetiikkamerkkiin samanlainen ja niin pitkäkestoinen suhde kuin Yves Rocheriin tai mihinkään muuhun kosmetiikkamerkkiin (edes Lumeneen) liittyisi samanlaisia muistoja kuin Yvesiin liittyy. Yves Rocher onkin tainnut vaikuttaa varsin lähtemättömästi ainakin omaan sukupolveeni, koska siskollani oli hyvin samanlaisia mielikuvia ja muistoja kuin minullakin. Minusta tämä kaikki on hyvin kiehtovaa.

Millainen suhde sinulla on Yves Rocheriin? Muisteletko lämmöllä ensimmäisiä ostoksiasi? Onko kaupanpäälliset vielä tallessa?

Kaksoispuhdistuksen yritystä

Kosmetiikkablogeja lukiessa törmää itselle kaikenlaiseen uuteen, kuten kaksoispuhdistukseen. Ideana kaksoispuhdistus vaikuttaa aika järkeenkäyvältä, joten päätin kokeilla sitä itsekin. Asiaa auttoi paljon se, että törmäsin Body Shopissa juuri tulleeseen uutuuteen, Camomile Silky Cleansing Oiliin, joka sopi tarkoitukseeni kuin nenä päähän.

Camomile-öljy lupaa olla hellävarainen ja sopivan kaikille ihotyypeille. Tällä pitäisi irrota jopa vedenkestävä meikki. INCistä löytyy mm. soijaöljyä, manteliöljyä ja auringonkukkaöljyä. Öljy on riittoisaa. Olen käyttänyt tätä reilun kuukauden lähes päivittäin, enkä ole tämän pidemmälle purkissa vielä päässyt. Iholla öljy on miellyttävän tuntuista, mutta ei kuitenkaan tunnu jättävän ihoa rasvaiseksi. Tuoksu on kevyt ja miellyttävä.

Jotenkin en silti luota tämän tehoon ihan niin paljoa, että käyttäisin tätä ainoana putsarina. En sitten tiedä, irrottaako tämä vedenkestävää meikkiä jotenkin paremmin, mutta ainakin minun vesiliukoisen ripsarini se vaan lähinnä levitti pitkin poskia. Ei siis mikään paras silmämeikin puhdistaja.

Ihan ok tuttavuus tämä on silti ja hellävaraisen tuntuinen.

Kakkosvaiheen putsarina minulla on tällä hetkellä ollut tuttu ja turvallinen Lumene Matt Touch-puhdistusgeeli. Olen tätä vuosien varrella kuluttanut jo useamman törpön. Silmämeikkikin tällä irtoaa ihan tehokkaasti. Iho jää miellyttävän tuntuiseksi. Plussaa geeli saa myös siitä, että se ei maistu mitenkään liian pahalle. Erehdyin nimittäin kerran ostamaan jotain L'Orealin vastaavaa geeliä, joka vain suun lähistölle joutuessaan maistui pahalta ja pitkään.

Geelin pitäisi jotenkin auttaa pitämään kasvojen kiilto kurissa, mutta en ole tässä asiassa kyllä huomannut mitään eroa muihin vastaaviin tuotteisiin.

Kaksoispuhdistuskokeilut jatkuvat. En ole vielä täysin vakuuttunut, että se olisi jotenkin käänteentekevää aiemmin käyttämäni puhdistuksen rinnalla, mutta tuleehan kulutettua näitä aineita tehokkaasti, joita on nurkkiin kertynyt.