lauantai 7. joulukuuta 2013

Melkein hutiostos

Nimittäin tämä:


Kyllä. Näette oikein. Olette juuri lukemassa blogikirjoitusta, jossa sanat Dior ja hutiostos esiintyvät samassa lauseessa.


Ostin Diorin uuteen Golden Winter-sarjaan kuuluvan Golden Flower-luomiväriviisikon Escentualista. Sävyt suorastaan huusivat nimeäni, joten pakkohan se oli hankkia. Hintakin oli vielä mielestäni kohtuullinen ainakin Suomen tasoon verrattuna. Tämä maksoi vajaat 40 euroa. Onhan tämä kieltämättä aikamoista luksusta samettipusseineen kaikkineen.


Sävyt ovat helposti lähestyttäviä ja paletissa todella kauniita. Varsinkin tuo vasemman ylänurkan persikka kiinnosti. Jostain syystä omien luomieni väri on sellainen, että niissä ei kovin helposti näy mikään keskiruskeaa vaaleampi sävy mihinkään. Ajattelin, että tästä saisin vihdoinkin luomivärin, joka erottuisikin jonnekin. Tämähän on kuitenkin Dior ja paletti maksaa maltaita. Senhän täytyy siis tarkoittaa sitä, että luomivärit ovat ensiluokkaisia, helposti käytettäviä ja mahtavalla pigmentillä varustettuja. Niinhän sitä luulisi.

Tein sen virheen, että käytin tätä ensimmäistä kertaa arkiaamuna ja tulos meinasi olla pienimuotoinen katastrofi. Yritin nimittäin käyttää tätä samalla tavalla, kuin mitä tahansa muutakin hyvälaatuista luomiväriä. Pieni määrä siveltimeen muutamalla kevyellä vedolla ja luomelle. Järkytykseni oli melkoinen, kun tajusin, että tällä metodilla siveltimeen ei jäänyt väriä juuri yhtään. Hätäpäissäni sitten jotain suttasin luomeen päin ja tulos meinasi olla sellainen epämääräinen harmaanruskea suttu. Tässä vaiheessa Dior melkein lähti ilmojen teille vastakkaiseen seinään. Onneksi silmämeikintekele oli pelastettavissa, koska jälki oli kuitenkin haaleaa ja enimmäkseen poispyyhittävissä.


Illalla sitten yritin selvittää, mikä meni pieleen. Googlettelin useammankin arvion, jossa yksi toisensa jälkeen kehui sävyjä kauniiksi ja hyviksi. Vähän masennuin, minussako vika? Youtubessa koin kuitenkin valaistumisen. Ai, näitä värejä kuuluu ihan kunnolla hangata. No enpä tullut ajatelleeksi.

Kohtuullisen aggressiivisella lähestymistavalla olen siis saanut vihdoin sävyistä edes jotain irti ja se on sanottava plussaksi, että eivät nämä värit kovin paljoa onneksi varise. Tuleehan tällä ihan ok meikki, ihan sellainen suhteellisen nätti. Ei tämä nyt varmaan ihan käyttämättä jää ja voihan tätä aina muuten ihailla.

Mutta... Odotin oikeasti jotain paljon parempaa. Tähän hintaan oletin saavani helppokäyttöisyyttä, loistavaa pigmenttiä, parhaan luomiväripaletin, jonka omistan. Sen sijaan sain luomiväripaletin, jossa kannen nimellä ja designilla on paljon enemmän arvoa kuin itse sisällöllä. Oikeasti. Jos tämä sama tuote olisi pakattu vaatimattomammin jonkin markettimerkin pakkaukseen, ei tämä herättäisi sen kummempia intohimoja kenessäkään. Nyt kun kyseessä on Dior, tätä vissiinkin täytyy kehua maasta taivaaseen, vaikka itse tuote on korkeintaan keskinkertainen.

Toki on niin, että kokemukseni luomiväreistä on varsin rajattu ja vasta parin kuukauden mittainen. Tämän käytössä saattaa olla jokin niksi, jonka olen täysin missannut. Sanoisin silti, että paremman vastineen rahalleen saa käyttämällä samat 40 euroa esimerkiksi Urban Decayn Naked-palettiin, jossa on samansuuntaisia sävyjä. Nakedin kanssa en ole hermostunut vielä kertaakaan.


Olen puhunut, yritetään ensi kerralla jatkaa jollain iloisemmalla aiheella.

Onko teille käynyt näin? Oletteko ostaneet selektiivisen merkin tuotteita ja joutuneet pettymään?

10 kommenttia:

  1. Kiitos rehellisestä mielipiteestä! Mulla on ollut samansuuntaisia kokemuksia Diorista, meikkipuuteri ja -voide jääneet lähes käyttämättä. Luomiväripalettia on hiukan tehnyt mieli, mutta onneksi luin arviosi (lompakko kiittää).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin se varmaan on, että hinta ei takaa laatua, eikä kaikki sovi kaikille. Kyllä näistäkin luomiväreistä varmasti joku tykkää, mutta itse olisin toivonut parempaa pigmenttiä, jonka läpikuultavuutta olisin voinut sitten ihan itse säädellä. En sitten tosin tiedä, ovatko kaikki Diorin viisikot samanlaisia, tämä on kuitenkin vasta eka kokemukseni Diorin luomiväreistä.

      Poista
    2. Kuulemma näissä viisikoissa vaihtelee laatu aika paljon. Minulla on Stylish Move ja Constellation, joihin olen tyytyväinen. Varsinkin Stylish Moven sävyt häivyttyvät toisiinsa kuin itsestään.

      Mutta jos mietin, minkä merkin luomivärit ovat pigmenttisimpiä, niin kokeilemistani ne on kyllä halpismerkki Wet n Wildin :D.

      Poista
    3. Niin. Tältäkin episodilta olisi vältytty, kun olisin vain kiltisti käynyt kokeilemassa luomivärejä jossain etukäteen.

      Halpismerkeiltä löytyy kyllä usein varsinaisia helmiä, jotka pyyhkivät tällaisilla selektiivisillä lattiaa mennen tullen. Niiden löytämisessäkin on aina paljon iloa, kun vihdoin jotain hyvää saa halvalla.

      Poista
  2. Mulla on useampi Dior-paletti ja laatuvaihtelee luvattoman paljon. Itse käytän aina pohjustajaa ja paletin omia aplikaattoreita. Synteettisen siveltimen otan vasta häivytysvaiheessa.

    Tasalaatuisia luomivärejä etseville vinkkaan Inglottia. Sieltä löytyy värivalikoimaa ja saa ihan itse suunnitella kokoonpanon ja koostumusten vaihtelut. Inglotilta suosin mattaluomivärejä sekä AMC Shinea, kehuttu pearl-laatu ei sovellu lainkaan meikkaustyyliini ja saan aikaan vain ärsyttävää suttua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ajattelinkin vähän, että todennäköisesti jollain muulla välineellä (esim. sormilla) näistä voisi saada vähän enemmän irti. En ole vielä innostunut testailemaan.

      Inglot vaikuttaa todella houkuttelevalta, vähän liiankin. Yritän pitää nämä omat hullutukseni minimissä, joten olen yrittänyt kiertää Inglotin toistaiseksi mahdollisimman kaukaa. Sortuisin muuten kuitenkin...

      Poista
    2. Niin ja ihan swatchien tekemisestä (jossa en ole mestari) itse ainakin hiutan jokaista nappia, jotta luomivärin pinta rikkoutuu ja väri oikeasti irtoaa. Pigmenttiset luomivärit ovat näissä toki edukseen, mutta silloin vähän kevyemmistäkin luomiväreistä näkee mitä tuleman pitää. En ikinä swatchaa sivellintä/aplikaattoria apuna käyttäen vaan aina sormella.

      Edellinen kommenttini näkyy myös olevan typottajan erikoinen :D

      Poista
    3. Sormilla saa kyllä ihmeitä aikaan vähän vaatimattomammistakin luomiväreistä. Ero on väliin kuin yöllä ja päivällä. Täytyisi varmaan opetella käyttämään tätä niksiä vähän useamminkin.

      Poista
  3. Täällä myös karvas pettymys diorin viisikkoon.
    Tosin ostin sen alennusmyynnistä, ja viisikosta yksi on rajausväri. En muista mikä on kyseinen paletti nimeltään. Minäkin tosiaan odotin, että ovat laadukkaita..
    Vaalein sävy oli glitterinen, enkä saanut siitä yhtään väriä irti, ainoastaan sitä rasittavaa
    glitterhippua,joka tipahtelee kaikkialle muualle kuin luomiin, eikä varmasti irtoa naamasta kun kerran päättää kimallusta jäädä aiheuttamaan. Muut sävyt ei parannusta tuonut, ei edes rajummin käsitellen. Kaikenkukkuraksi silmiä alkoi kutista,erityisesti rajausvärin kanssa. Sielläpä tuo diori pölyttyy samettipussissaan. Pysyttelen urban decayn huomassa luomivärien kanssa, sillä rintamalla on tullut vastaan vasta yksi ärsyke. Valkoinen glitterhirvitys, jossa tosisan tuo naaman discopalloefekti on väistämätön.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Glitter on kyllä jonkun sellaisen keksimä, joka on halunnut rankaista meikkaavia naisia tai jotain :D Eihän se lähde aina edes meikinpuhdistusaineella!

      Diorin pigmenttisyys taitaa olla vähän hitti ja huti-sorttia. Ostin yhden toisen paletin myöskin alennuksesta ja siinä taas oli pigmenttiä niin paljon, että sormilla kun kokeilin värien laatua, niin sitä oli sitten joka paikassa. Tosin epätasainen laatu on vieläkin ärsyttävämpää kuin tasaisen huono. Koskaan ei tiedä, mitä saa.

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...